Mainos

Venäjän sotilasedustajat tekevät säännöllisiä tarkastuksia Suomessa

Pääesikunnan asevalvontaupseeri majuri Arto Toivasen mukaan Venäjä on yksi aktiivisimmista maista, joka tekee asevalvontasopimuksen perusteella tarkastuksia Euroopassa.

– Venäjä on käynyt säännöllisesti Suomea tarkastamassa. Venäjä on yksi aktiivisimmista maista, joka tekee asevalvontasopimuksien perusteella tarkastuksia muihin maihin.

Euroopan turvallisuus-ja yhteistyöjärjestön (Etyj) asevalvontasopimuksen on allekirjoittanut 57 jäsenmaata.

Toivasen mukaan millä tahansa Etyjin jäsenmaalla on mahdollista tehdä tarkastus.

– Tarkastuksesta on ilmoitettava viimeistään 36 tuntia aiemmin. Tämä on osa avoimuutta, joka perustuu Wienin asiakirjaan 2011.  Jäsenmaat voivat tarkastaa, että Suomen raportoimat vuotuiset tiedot sotilaallisissa tiedonvaihtoilmoituksissa täsmäävät tarkastusryhmän havaintojen kanssa. 

Pääesikunnan mukaan Kanadan johtama monikansallinen ryhmä saapuu Suomeen huomenna seuraamaan Savo – Pohjois-Karjala – Kainuun alueella käynnissä olevaa Suomen maavoimien Wihuri 15 –harjoitusta.

– Vieraan vallan sotilasedustajat voivat halutessaan tulla tarkastamaan valitsemansa alueen Suomessa. Alue on määritettävä etukäteen. Esittelemme vähintäänkin Wienin asiakirjassa edellytetyt tiedot. Kyse on läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta, jolla luodaan luottamusta ja turvallisuutta. Tavoitteena on myös todentaa, ettei alueella ole sotilaallista toimintaa, josta sopimuksen mukaan olisi tullut tehdä ilmoitus.

– Suomella on oikeus määrittää toimintoja tai paikkoja sensitiiviseksi, jolloin tarkastus ei koske näitä, painottaa Toivanen.

Kanadalaisten johtama ryhmä tulossa 

Toivanen kertoo, että jo nyt tiedetään, että Suomeen saapuu kanadalaisten johtama tarkastusryhmä, jossa on kolme kanadalaista ja yksi portugalin edustaja.

Kanadan johtama monikansallinen tarkastusryhmä suorittaa Wienin asiakirjan 2011 mukaisen luottamusta ja turvallisuutta lisäävän tarkastuksen Suomeen 6. - 9. kesäkuuta 2015. 

Nelihenkistä tarkastusryhmää johtaa kanadalainen everstiluutnantti Gary Hardwick. Tarkastusryhmään kuuluu kolme kanadalaista ja yksi portugalilainen upseeri. Suomen yhteysupseeriryhmää johtaa majuri Arto Toivanen Pääesikunnasta

Tarkastusryhmän jäsenillä on diplomaattistatus. Tarkastus suuntautuu Savo - Pohjois-Karjala - Kainuu -alueelle, jolla on käynnissä maavoimien yhtymäharjoitus WIHURI 15.

– Tarkastus kestää 48 tuntia. Me esittelemme heille WIHURI15 - harjoituksen kulun, esikuntia, toimipaikkoja kuten jääkärikomppanian, tykistön-ja ilmatorjunnan tuliasemia. He voivat tarkkailla maasta harjoitusta joukkojen keskellä.  Harjoitukseen osallistuvat joukot ja joukko-osastot esittelevät toimintaansa. Esitysten sisältö on määritelty Wienin asiakirjassa.

– Tämän lisäksi olemme varanneet helikopterin harjoitusalueen tarkkailuun ilmasta, jotta tarkastajat voivat varmistua harjoitusjoukon koosta, lisää Toivanen.

Toivasen mukaan kanadalaiset tekivät jo aiemmin tänä vuonna arvioinnin Lapin lennostoon. Portugalin aiemmasta tarkastuksesta on vuosia.

Suomi kävi Venäjällä viime vuonna

Toivasen mukaan Suomi hyödyntää omaa tarkastus mahdollisuuttaan.

– Viime vuonna osallistuimme muiden maiden toimeenpanemiin tarkastuksiin. Venäjällä ja Ukrainassa. Edellisenä vuonna teimme tarkastuksen Valko-Venäjälle ja Kreikan. Tänä vuonna tarkastajamme on käynyt Turkmenistanissa.

–  Tarkastukset ovat tarkoituksellisesti yllätyksellisiä. Maat eivät tiedota tarkastuksista etukäteen – ei myöskään Suomi.  Samat ehdot koskevat kaikkia jäsenmaita.  Kyseessä on poliittisesti sitova valtiosopimus. Suomella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia muihin jäsenmaihin sopimusten mukaisen kiintiön mukaisesti.

Toivasen mukaan Suomeen kohdistuvat tarkastukset ovat loistava mahdollisuus osoittaa itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyämme muille maille.

– Poikkeuksetta kaikki maahamme tarkastuksia tehneet maat ovat olleet vaikuttuneita varusmiestemme ja reseviläistemme maanpuolustushengestä ja sotilaallisista taidoista.

Aseet vähentyneet Euroopasta

Toivanen kertoo, että Etyj:in asevalvontasopimusten voimassaoloaikana aseiden määrä sopimusalueella on vähentynyt.

– Tämä on osin myös asevalvontasopimusten ansiosta. Kaikkein eniten tähän on kuitenkin vaadittu poliittista tahtoa. Kaiken kaikkiaan Euroopassa on 90-luvun jälkeen yli 118 000 raskasta asetta vähemmän käsittäen lentokoneita, helikoptereita, panssariajoneuvoja ja tykistöä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.