Mainos

Venäjänkieliset luovivat maailmankuvien ristitulessa – "Kriisi on pakottanut ihmiset miettimään mediankäyttöään"

Lännen ja Venäjän välien kiristyminen on vaikuttanut oleellisesti Suomen venäjänkielisen väestön tapaan seurata tiedotusvälineitä, selviää Itä-Suomen yliopiston lokakuun lopussa julkaistavasta tutkimuksesta. Idän ja lännen väliset syvät mielipide-erot asettavat venäjänkielisen väestön helposti kahden maailmankuvan ristituleen. 

– Esimerkiksi EU:n ja Venäjän välinen kriisi on pakottanut ihmiset miettimään mediankäyttöään ja suhtautumaan siihen paljon tietoisemmin kuin aikaisemmin, kertoo hankkeen vetäjä, Itä-Suomen yliopiston tutkija Olga Davydova-Minguet

Yliopisto selvitti 25 venäjänkielisen mediankäyttötottumuksia ja muun muassa sitä, mistä ja miten monesta lähteestä he hankkivat tietoa. Lisäksi siinä perehdyttiin muun muassa Venäjän valtamediaan. Tuloksia valotettiin ennakkoon torstaina Helsingissä. 

Tutkijan mukaan Suomessa asuvat venäjänkieliset seuraavat hyvin monipuolisesti eri medioita ja käyttävät eri yhteydenpitovälineitä. Esimerkiksi perhesiteet, ystäväpiiri ja kielitaito vaikuttavat median seuraamiseen. 

– Nykymaailmassa mediankäyttö on yli rajojen menevää ja mediamaisema on monipuolinen. Tässä mielessä venäjänkieliset eivät eroa muista vähemmistöistä tai kantaväestöstä. 

Osa sulkee huonot uutiset ruudulta

Tutkimuksessa ihmiset on jaettu karkeasti neljään eri ryhmään heidän mediankulutustottumustensa perusteella. Ryhmiä ovat venäjänkieliset, venäjämieliset, kriitikot ja etäännyttäjät. Esimerkiksi etäännyttäjät kokevat tilanteen niin vaikeana ja kärjistyneenä, että he ovat vähentäneet mediankäyttöään. 

– Nämä ihmiset yrittävät seurata esimerkiksi viihdettä, joka auttaa rentoutumaan, ja sulkemaan pois asioita, jotka lisäävät ristiriitoja heidän arjessaan, Olga Davydova-Minguet kertoo. 

Kriitikot ovat puolestaan aktivoituneet hakemaan tietoa aikaisempaa monipuolisemmista lähteistä. 

Venäjämieliset seuraavat pääasiassa Venäjän valtamediaa, ja heidän mediankäyttöään ohjailevat poliittiset näkemykset. He pitävät Venäjän tiedotusvälineitä luotettavampina ja totuudenmukaisempina. 

Osa venäjänkielisistä käyttää pääasiassa Venäjän valtamediaa vain pelkästä tottumuksesta tai tavan vuoksi, ei poliittisten kantojen takia. 

Davydova-Minguetin mukaan alttiimpia Venäjän valtion median vaikutukselle ovat ne venäjänkieliset, jotka eivät voi seurata laajasti eri tietolähteitä esimerkiksi kielitaidon vuoksi. 

Tutkijat korostavat, ettei pienestä otannasta voi eikä pidä päätellä jakoja erilaisiin leireihin tai poliittisiin suuntauksiin. 

– Hanke on ollut niin pieni, ettei haastattelujen perusteella voida vetää mitään jakolinjoja.   

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.