Mainos

Venäläisyrittäjät eivät luota Suomen viranomaisiin

Suomessa toimivat venäläiset pk-yrittäjät suhtautuvat epäluuloisesti täkäläisiin viranomaisiin. Suomalaisyrittäjälle luonnolliset yhteistyökumppanit ja julkisorganisaatiot herättävät venäläisissä hämmennystä.

Tutkijoiden mielestä venäläisten nihkeää suhtautumista selittävät kulttuurierot. Venäjällä viranomaisten rooli ei ole ollut helpottaa yritystoimintaa - pikemminkin päinvastoin.

Venäläisyrittäjyyttä tutkineet huomasivat, että bisnesmiesten tietous suomalaisesta yritysmaailmasta karttuu useimmiten omien maanmiesten puheiden perusteella. Puskaradio ja omat verkostot ovat kovassa käytössä.

He ehdottavatkin, että suomalaisista liikemiestavoista ja -menettelyistä levitettäisiin tietoa esimerkiksi venäjänkielisen radion tai lehtien kautta. Myös tulli voisi nykyistä enemmän jakaa "mitä yrittäjän tulee tietää" -tietoa venäläisille.

Ulkomaankauppaa käyvät yritykset pitävät tullia oman toimintansa kannalta tärkeänä viranomaisena. Hieman yllättäen myös Suomen hallitus ja ministeriöt ovat yrittäjien silmissä heidän kannaltaan merkittäviä toimijoita.

Tutkimuksessa saivat nuuskaa erityisesti täkäläiset maahanmuuttoviranomaiset. Työ- ja oleskelulupien saanti on hidasta, mikä haittaa yritystoimintaa Suomessa. Jokunen yrittäjä miettii toimintansa siirtämistä Saksaan, jossa byrokratiaa on tiettävästi vähemmän.

Yrittäjäksi ei ole tunkua

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat Jari Jumpponen ja Markku Ikävalko tutkivat 62 venäläisvetoisen yrityksen taivalta Suomessa.

Suurin osa yrityksistä harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa. Viisi yritystä oli mukana puukaupassa, viisi autokaupassa ja 11 kuljetus- ja varastointialalla. Tutkijoita yllätti se tosiasia, että vain seitsemän yritystä ilmoitti toimivansa hotellibisneksessä, vaikka turistivirrat Venäjältä Suomeen ovat jatkuvasti kasvussa.

Yritysten liikevaihto jäi yleensä vähäiseksi - yli puolella se oli 0,5 miljoonaa euroa. Noin 60 prosenttia yrityksistä työllisti 1-3 työntekijää. Yrittäjät ovat lähes poikkeuksetta korkeakoulutettuja, mutta vailla liikkeenjohdollista koulutusta. Lähes 40 prosenttia osasi suomea ennen tänne muuttamistaan.

Yrittäjyys ei ole erityisen suosittua venäläisten maahanmuuttajien keskuudessa. Suomessa toimii tuoreimpien laskelmien mukaan noin 3000 rekisteröityä venäläistaustaista osakeyhtiötä. Määrä on vain noin yksi prosentti kaikista Suomeen rekisteröityneistä yrityksistä.

Pienyrittäminen on kaiken kaikkiaan venäläisille vielä uutta. Yrityksen omistamisesta tuli mahdollista vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.