Mainos

Verenvuodatus oli lähellä Helsinki-Vantaalla heinäkuussa 1977

Verenvuodatus oli enemmän kuin lähellä Helsinki-Vantaan lentokentällä Aeroflotin lentokonekaappauksen yhteydessä heinäkuussa 1977, kun Petroskoista Leningradiin matkalla ollut kaapattu kone laskeutui Suomeen.

Aiemmin on tiedetty, että viranomaiset olivat valmistautuneet voimatoimiin venäläiskaappareiden nujertamiseksi. Ennen ei ole juuri tullut esiin, että poliisilla oli selvä lupa tulen avaamiseen.

Ehtona ampumiselle oli, että kummatkin kaapparit olisivat näkyvillä koneen ovella. Pelkona nimittäin oli, että he räjäyttäisivät käsissään olevat käsikranaatit.

Lähes kaksipäiväinen draama päättyi kuitenkin verettömästi sen jälkeen, kun kaikki panttivankeina olleet matkustajat olivat päässeet pakenemaan koneesta.

Ulkoministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri Matti Tuovinen kertoo yksityiskohtaisesti draaman vaiheista päiväkirjansa sivuilla. Professori Juhani Suomi on toimittanut päiväkirjan teokseksi Salaisuuksien vartija - Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985. Kirja kuuluu Turun yliopiston poliittisen historian julkaisusarjaan.

Ruokaa, juomaa ja pornolehtiä

Aeroflotin kone kaapattiin 10. heinäkuuta matkalla Petroskoista Leningradiin. Kaksi nuorta miestä vaati lehtoa Ruotsiin, mutta lentäjä laskeutuikin Suomeen.

Kaappaajat olivat varsinaisia amatöörejä. Tästä kielii jo sekin, että ruuan ja juoman lisäksi he vaativat koneeseen myös pornolehtiä.

Kaappaajat luovutettiin kolme vuotta aiemmin solmitun luovutussopimuksen mukaisesti. Luovuttaminen aiheutti Suomelle ongelmia maailmalla. Itse kaappaajista ei ilmeisesti ole sen koommin kuultu.

Tärkeää lähdeaineistoa

Tuovinen toimi ministeriön valtiosihteerinä 10 vuoden ajan vuoden 1985 kevääseen. Ennen valtiosihteerikauttaan hän oli ministeriön poliittisen osaston päällikkö. Hän oli siten pitkään Suomen ulkopolitiikan keskiössä.

Tuovinen teki päiväkirjamerkintänsä tuoreeltaan, eikä niitä ole myöhemmin korjailtu, kuten esimerkiksi J. K. Paasikiven päiväkirjamerkinnöille tehtiin. Tuovisen päiväkirja on siis tärkeää historiantutkimuksen lähdeaineistoa.

Tuovinen kuului ulkoministeriön keskustalaiseen siipeen, eikä hän mitenkään peittele sitä päiväkirjamerkinnöissään. Hän oli myös Ahti Karjalaisen tukimies.

Tuovinen täyttää joulukuussa 90 vuotta.

(MTV3 - STT)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.