Mainos

Veronkorotus vai laimennus? Alkoholin haittojen vähentämiseen ei ole ihmelääkettä

Kaupoissa myytävien alkoholijuomien laimentaminen, verotuksen kiristäminen, mainonnan suitsiminen ja järjestyslain muutokset.

Tässä listaa keinovalikoimasta, jolla sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) halutaan vähentää alkoholin haittoja. Keinoja on koottu ministeriössä alkoholilain uudistuksen pohjaksi tehtyyn arviomuistioon.

Tutkimuslaitosten ja viranomaisten lausuntojen pohjalta koottu muistio lähtee lausuntokierrokselle maaliskuun lopulla. Hallituksen ensimmäisen esitysluonnoksen alkoholilainsäädännön muuttamiseksi pitäisi olla valmis syksyllä. Sitä, mitkä keinoista päätyvät lopulliseen lakiin asti, ei STM:n hallitusneuvos Ismo Tuominen vielä uskalla arvioida.

– En osaa sanoa, mikä on poliittinen päätöksenteko tässä asiassa. Siitä olen ihan varma, että keskustelua jatketaan vähintään vuoden ajan ja että keskustelu varmasti kuumenee ja kovenee, mitä lähemmäksi tätä poliittista päätöksentekoa mennään.

Ihmelääkettä ei luvassa

Lakiuudistuksen tärkein tavoite on alkoholihaittojen vähentäminen. Vuonna 2011 alkoholiin kuoli 1890 henkeä, ja alkoholi on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Kovin uusia ja mullistavia keinoja haittojen vähentämiseen ei kuitenkaan ole luvassa.

– Meillä ei varmaankaan ole mahdollisuutta keksiä mitään ihmelääkettä. Me tiedämme periaatteessa kaikki keinot jo tällä hetkellä, Tuominen sanoo.

Tuomisella on selvä käsitys siitä, mitkä olisivat tehokkaimmat konstit alkoholihaittojen vähentämiseksi: verotuksen kiristäminen ja kaupassa myytävien alkoholijuomien laimentaminen.

– Olisi paljon mukavampi sanoa sellaisia keinoja, jotka olisivat suosittuja, mutta näistä kahdesta ei pääse mihinkään. Nämä ovat kaksi tehokkainta keinoa, piste.

Tuomisen mukaan alkoholilain uudistuksen suurimmat kompastuskivet liittyvät kansalaisten mielipiteeseen.

– Sataprosenttisella varmuudella suomalaisten alkoholinkäyttöön pystytään vaikuttamaan lainsäädännöllä. Se on sitten eri asia, ovatko kansalaiset valmiita hyväksymään näitä keinoja. Meillä on suuria vaikeuksia tässä keskustelussa, sillä alkoholihaittoihin vaikuttava keinot ovat epäsuosittuja. Tavoitteen ja keinojen välillä on tavallaan suuri kuilu. Se on hankalaa.

Ei vain suurkuluttajien ongelma

Usein esimerkiksi alkoholiverotuksen korotuksia vastustetaan kysymällä, miksi kohtuukäyttäjien tarvitsee maksaa, kun todellinen ongelma ovat alkoholin suurkuluttajat. Tuominen on tästä eri mieltä.

– Suurin ongelma ovat ihan tavalliset suomalaiset kuluttajat. Ihmiset, jotka juovat itsensä humalaan aina silloin tällöin ja aiheuttavat sitten itselleen ja muille erilaisia haittoja.

Hänen mukaansa lakiuudistuksen tuleekin kattaa molemmat ryhmät, sekä kohtuukäyttäjät että suurkuluttajat.

– Se unohtuu usein, etteivät suurkuluttajat ole mikään ryhmä, joka syntyy tyhjästä. Suurkuluttaminen syntyy siitä, että juomista vähitellen lisätään, kun se on kerran aloitettu. Kun näitä keinoja alkoholihaittojen pienentämiseksi haetaan, niiden pitäisi pystyä vaikuttamaan tähän koko porukkaan.

Aiemmat uudistukset tuplasivat alkoholikuolemat

Tulevan alkoholilain uudistuksen on vaikeaa olla epäonnistuneempi kuin kahden aiemman. uudistusten. Alkoholilakia on uudistettu viimeksi vuosina 1969 ja 1995. Molempina vuosina alkoholikuolemat tuplaantuivat.

– Näiden molempien uudistusten yhteinen piirre oli se, että alkoholin saatavuutta lisättiin. 1969 tuli keskiolut kauppoihin ja 1995 vapautettiin matkustajatuontia ja mainontaa. Nyt tietysti katsotaan, jatketaanko samalla linjalla vai tulisiko linjaa muuttaa, eli pitäisikö alkoholihaittoja lisätä vielä vai pitäisikö ne saada laskuun, Tuominen toteaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.