Mainos

Vesilaitokset saavat ohjeet kriisiviestintää varten

Vesilaitokset saavat ohjeet kriisiviestintää varten vuoden loppuun mennessä. Sysäyksen ohjeiden laatimiseen antoi Nokian vesikriisi.

Nokian kokemusten lisäksi oppia otetaan Oslossa lokakuussa sattuneesta tapauksesta, jossa yli puoli miljoonaa ihmistä sai kehotuksen keittää juomavettä giardia-alkueläimen aiheuttaman tautiriskin takia.

Nokialla vesikriisistä tiedottaminen nousi suureksi ongelmaksi. Myös Oslossa koettiin vastaavia pulmia. Vaikka saastuminen ei ollut yhtä paha, mittakaava oli Nokiaa suurempi.

- Puhelinlinjat menivät tukkoon, nettisivut kaatuivat ja ihmiset hätääntyivät, tietää viestintäpäällikkö Ari Nevalainen Helsingin Vedestä. Hänen mukaansa Oslon kokemuksista otetaan oppia sekä valtakunnallisissa että Helsingin Veden omissa kriisiohjeissa.

Valtakunnalliset ohjeet antaa Huoltovarmuuskeskuksessa toimiva vesihuoltopooli. Kriisiviestintää valmistellut ylitarkastaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että ohjeista tehdään käytännönläheisiä.

- Niissä käydään läpi sitä, miten viranomaistiedote annetaan, keneen otetaan yhteyttä, miten puhelinneuvonta järjestetään ja kuinka tietoa ylipäätään välitetään tehokkaasti.

Kanavat auki joka suuntaan

Varsinkin pienet kunnat, joissa ei ole tiedottajaa, ovat kaivanneet viestintäohjeita. Miljoonalle ihmiselle vettä jakavalla Helsingin Vedellä on jo tehtynä oma suunnitelma.

- Vesilaitosten on tärkeää pitää kanavat auki hätäkeskuksiin, jotta hätätiedotteiden jakelu onnistuu. Myös jatkuva yhteydenpito muihin viranomaisiin, oman kunnan tiedottajaan ja mediaan on tärkeää, Ari Nevalainen luettelee. Hänen mukaansa kuntien pitäisi myös varmistua puhelinlinjojen ja nettisivujen toimivuudesta.

- Uudempia informaatiokanavia ovat massatekstiviestit sekä netin keskustelupalstat, joissa tieto leviää tehokkaasti. Se nähtiin äskettäin Lammilla, jossa oli vesiongelmia.

Viestintäohjeet antavassa vesihuoltopoolissa ovat mukana muun muassa Puolustustaloudellinen suunnittelukunta ja Kuntaliitto. Aktiivisena toimijana on myös Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, joka järjesti tänään Nokialla vesihuoltopäivän. Paikalle tuli noin 250 ammattilaista pohtimaan Nokian vesikriisiä ja muita ajankohtaisia asioita.

Myllerryksiä vesihuoltoon

Kuntaliitokset aiheuttavat vesihuollolle myllerryksiä. Vuosien 2005-2010 aikana lähes kahden sadan kunnan vesihuoltolaitokset ovat yhdistyneet tai yhdistyvät suuremmiksi laitoksiksi.

- Myös pääkaupunkiseudun vesihuoltolaitokset on tarkoitus yhdistää, ja eräillä muillakin alueilla suunnitellaan kuntien yhteisiä laitoksia, valottaa toimitusjohtaja Rauno Piippo Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä, joka kattaa noin 85 prosenttia maamme vesihuollosta.

Muutosvaiheessa laitosten on sovitettava yhteen erilaiset käytännöt, taksat, hallinto, tietojärjestelmät ja tekniikka.

Myönteisintä yhdistymisissä on Piipon mukaan toimintavarmuuden paraneminen, sillä suuret laitokset ovat asiantuntijoiden hoidossa. Hän kantaakin huolta pienistä kunnallisista vesilaitoksista, joita voi pyörittää muu kuin alan ammattilainen oman toimensa ohessa. Sama ongelma koskee myös useita pieniä vesi-osuuskuntia, joita hoidetaan talkoovoimin.

- Kun pumput ja muuta laitteet ikääntyvät, osuuskunnissa voi tulla yllätyksiä. Ongelmana eivät ole niinkään terveysriskit vaan jakeluhäiriöt.

Positiivisessa valossa Piippo näkee haja-asutusalueille syntyvät jätevesiosuuskunnat, joiden perustamista vauhdittaa asetus jätevesien puhdistamiseksi. Usein tällaiset osuuskunnat ottavat myös talousvesihuollon hoitaakseen.

- Lyhyellä aikavälillä ihmisten omatoimisuus on hienoa, mutta myöhemmin näitä omia järjestelmiä olisi hyvä luovuttaa isommille laitoksille riskien välttämiseksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.