Mainos

Vesipatsaat hätkähdyttivät merellä: "Nyt voi käydä huonosti"

Suomenlahdella Kirkkonummen Porkkalan edustalla nähtiin sunnuntaina vesipatsaita eli veden päällä kulkevia trombeja.

Helsinkiläiset Risto Reijonen ja Reijo Myllymäki olivat liikkeellä purjeveneellä sunnuntaina aamupäivällä Porkkalanselällä, kun tuuli muuttui puuskaiseksi, taivas täyttyi matalalla kulkevista pilvistä ja sateita tuli ajoittain.

– Tuuli teki pyörteitä ja pyörre voimistui vesipatsaaksi. Pian ensimmäisen jälkeen tuli toinen, aiempaa voimakkaampi. Tajusimme, että nyt voi käydä huonosti. Otimme purjeet pois ja ajattelimme, että tuohon joutumista kannattaa välttää, muistelee Risto Reijonen.

Pyörteet ulottivat suppilonsa pilvestä vedenpintaan ja imaisivat vettä ilmaan. Veneilijät näkivät Porkkalanniemen kaakkoispuolella vielä kolmannen vesipatsaan, jota he alkoivat valokuvata. Vesipatsaat kestivät yli 15 minuuttia ja liikkuivat reilusti. Kaksikko veneineen säästyi kuitenkin pahimmalta.

– Ilmiö oli yllättävän voimakas. Tuli olo, että tuohon "huuveriin" ei halua joutua, koska tuuli pyörii, repii ja rikkoo kaiken.

Vesipatsas havaittiin myös saaresta Porkkalanniemen edustalta.

– Turvallisen etäisyyden päästä se oli hieno luonnonilmiö katsella, mutta pisti kyllä miettimään, että tosiaan Suomessakin näitä trombeja ja vesipatsaita on ja tuhoja voi tulla, sanoo Espoossa asuva Mira Holopainen.

Vesipatsas on veden päällä kulkeva trombi

Trombi on raju, paikallinen pyörretuuli ja vesipatsas puolestaan veden päällä kulkeva trombi.

Trombi syntyy, kun korkeammalle ilmakehään virtaa viileämpää ilmaa ja pinnan lähellä oleva lämmin ilma nousee ylös. Pyörteen muodostumiseen vaaditaan lisäksi sopiva tuulen suunnan kääntyminen ylöspäin mentäessä. Voimakas trombi vaatii yläpuolelleen aina voimakkaan kuuropilven, jossa on voimakas nousuvirtaus. Nouseva ilmavirtaus kanavoituu yhteen kohtaan pyörteeksi.

Heikompi vesipatsas voi esiintyä myös ilman kuuropilveä kirkkaalla ilmalla. Siinäkin vedenpinnan lähellä on selvästi lämpimämpää ilmaa ja tuuli sopiva. Kuuropilven nousuvirtauksen puuttuminen tekee tällaisen vesipatsaan kuitenkin pieneksi ja lyhytikäiseksi.

– Varsinkin vesipatsaille otollinen aika on juuri nyt loppukesästä, kun vesi on lämmintä. Lähipäivinä näin voimakkaita vesipatsaita ei ole odotettavissa, koska kunnon kuurotilannetta ei ole tiedossa, toteaa MTV3:n meteorologi Pekka Pouta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan trombeja, vesipatsaat mukaan lukien, havaitaan meillä keskimäärin 14 kappaletta vuodessa. Trombi on sama ilmiö kuin tornado, mutta Suomessa ja monissa Euroopan maissa ilmiötä kutsutaan trombiksi.

Trombeja on vuosien varrella havaittu Suomessa huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana, eniten heinä- ja elokuussa. Maantieteellisesti trombeja ja vesipatsaita esiintyy eniten maan itäosassa sekä eteläisillä ja lounaisilla merialueilla.

Paikkakuntakohtaisia ennusteita ja sadetutkan löydät MTV3:n sääsivustolta. Havaintoja trombeista ja vesipatsaista voi ilmoittaa Ilmatieteen laitokselle.

Katso videolta, miten vesipatsas syntyy:

Katsomo-video ei ole saatavilla

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.