Mainos

Vesitornionnettomuus teki kunnista varovaisia

Jyväskylän vesitornionnettomuus on saanut riskikunnat varpailleen. Marraskuussa romahtaneen vesitornin kaltaisia betonielementtitorneja löytyy Suomesta kymmenkunta.

Tismalleen samanlaiset isot vesitornit sijaitsevat Iisalmessa, Porvoossa ja Raaseporissa. Kaikissa kunnissa on ryhdytty Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) antaman varoituksen jälkeen toimiin.

Raaseporin vesilaitoksen johtaja Tom Törnroos kertoo, että kaupungin laidalla sijaitsevan tornin ympärille on rakennettu aita, ja tornin vesimäärää on vähennetty.

Porvoo ja Iisalmi ovat aloittaneet yhteistyön vesitorniensa kunnon selvittämisessä. Iisalmen veden johtaja Vilho Partanen kertoo, että ulkopuolinen konsulttiyhtiö on käynnistänyt riskikartoituksen tutkimalla vesitornien rakenteita ulkopuolelta.

– Alustavien tulosten perusteella vesitornimme on ihan hyvässä kunnossa, mutta tarkempi tutkimus alkaa huhtikuussa.

Partasen mukaan molemmissa kaupungeissa romahtamisvaaraan on suhtauduttu vakavasti, sillä vesitornit sijaitsevat keskellä asutusta.

– Pyrimme olemaan valppaina, jottei mitään hirveää pääsisi tapahtumaan.

Saman valmistajan torneja löytyy myös Vantaan Hakunilasta ja Korsosta, Iitin Kausalasta, Hämeenlinnan Lammilta ja Nurmijärveltä.

– Kuntotutkimukset etenevät ja tarvittaessa ryhdymme toimiin kiireelliselläkin aikataululla, kertoo toimialajohtaja Jukka Piekkari Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Kausalassa vesitornin rakenne on erilainen kuin Jyväskylässä, sillä säiliön tukipilarit ovat maassa.

Jyväskylä luopuu elementtirakenteesta

– Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni oli 33 metriä korkea ja rakennettu 1970-luvun puolivälissä.

– Uutta, entistä 10 metriä matalampaa vesitornia aletaan rakentaa vanhalle paikalleen syksyllä.

– Raivaustöiden ja uuden vesitornin hinta-arvio on 2–2,5 miljoonaa euroa.

– Vanha vesitorni oli elementtirakenteinen, uusi valetaan. Rakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2014 aikana.

Jyväskylästä kysytty neuvoja

Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni romahti marraskuun lopussa, ja pystyyn jäi vain tornin betonijalka. Onnettomuuspaikan raivaamistyöt kestivät reilun kuukauden.

Jyväskylän Energian verkkojohtaja Kari Kautto kertoo, että Kangasvuoresta otettiin talteen terästä ja betonia. Murskattu betoni voidaan hyötykäyttää yhtiön omilla työmailla täyttömaana.

– Saimme onnettomuuden jälkeen puheluita muista kaupungeista. Olemme myös avustaneet viranomaisia toimittamalla dokumentteja.

Kauton mukaan on varsin todennäköistä, että sortuminen johtui viasta tornin jänneteräksissä. Otkes julkistaa loppuraporttinsa onnettomuuden syistä lähiaikoina.

(MTV3–STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.