Mainos

VIDEO: Selviäisitkö näistä pääsykokeista? Fobiota ei saa olla

Helsingissä on parhaillaan meneillään pääsykokeet Helsingin pelastuslaitoksen pelastajakurssille.

Tuttua varmasti ovat näiden pääsykokeiden rankat fyysiset testit, mutta samalla testataan paljon muutakin.

Kävimme katsomassa Helsingin keskuspelastusasemalla mitä kaikkea pääsykokelaat joutuvat tekemään.

Papereiden perusteella fyysiseen testivaiheeseen otettiin tänä vuonna 159 hakijaa, joukossa on kolme naista.  

Näitä testataan:

Lihaskuntotestit, minimikuntovaatimus

Istumaannousu 34 kertaa / 60 s

Käsinkohonta vastaotteella 6 kertaa

Penkkipunnerrus 45 kg / 60 s / 25 kertaa

Jalkakyykky 45 kg / 60 s / 23 kertaa

Uimataito: 400m / 12minuuttia

Yleiskestävyys, minimikuntovaatimus

Cooperin juoksutesti 2 800m (12 min)

Lisäksi testataan

Korkeanpaikan- ja ahtaanpaikankammo

Toisessa vaiheessa testataan soveltuvuus

He pääsevät osoittamaan lihaskuntonsa punttisalilla, uimataitonsa altaassa ja yleiskuntonsa Cooperin juoksutestillä. 

Ensimmäinen vaihe

Pelastajan työssä tarvitaan kovaa fyysistä kuntoa ja ensimmäinen vaihe karsii ne, joilla näitä edellytyksiä ei ole. Penkkipunnerrukset tuntuvilla kiloilla ja leukojen vedot ovat vaatimusten paljon puhuttu ja tunnettu puoli.

Niitä pidetään usein myös naisia syrjivänä. Naisetkin kuitenkin selviävät testistä  vaikkakin se usein vaatii kovempaa valmistautumista eli treeniä, kertoo koulutuksen kehittämispäällikkö Marko Seppä.  

- Kyllä se kova testi on, mutta valmistautuminen auttaa. Eikä fyysinen testi ole ensisijainen.

Olennainen osa alkuvaihetta onkin päänupin kestävyyden tarkastaminen - fobioita ei saa olla. Korkeanpaikan- ja ahtaanpaikankammoja testataan tikkailla ja sokkona ryömimällä.

Toinen osa

Kun fyysisestä karsinnasta on selvinnyt hyväksyttävästi, edessä on yhtä vaativa, mutta kouluttajien mielestä liian vähälle huomiolle jäävä vaihe - soveltuvuus ja lopulta myös psykologiset testit. 

Kuntosalin fyysiset testit karsivat hakijoista yleensä noin 15 %. Kolmannes puolestaan saa testeissä lisäpisteitä ylittäessään minimisuorituksen.

Korkeanpaikankammo testataan kiipeämällä tikkailla. Ylhäällä roikutaan yhden käden ja jalan varassa. Samalla hakijalta kysellään yleisluonteisia kysymyksiä kuten "Kerro hiukan itsestäsi".

Ahtaan paikan kammoa ja suuntavaistoa testataan pimeässä. Päähän laitetaan tiivis fleece-huppu. Se päässä kontataan ohjeiden mukaan. Samalla ohjaaja kysyy miltä homma tuntuu.

Ensimmäiseen haastatteluun hakijoista otetaan 60. Heistä haastatteluiden ja taustojen perusteella 30 pääsee psykologisiin testeihin. Kurssille otetaan 15 - ei kuitenkaan kaikkein kovakuntoisinta vaan soveltuvinta.

- Pelastajan työ on paljolti ensihoitajan työtä eli ollaan suoraan ihmisten kanssa tekemisissä. Siksi myös terveys- ja hoitoalan kokemuksesta on hyötyä. Tämän puolen pelastajan ammatista turhan moni hakijoista unohtaa, kertoo Seppä.


Terveydenhuoltoalan lisäksi valinnassa saa etua, jos on kokemusta mm. sukeltamisesta tai muista merellisistä taidoista tai raskaasta ajoneuvoliikenteestä. Ja nyt myös hyvä ja monipuolinen kielitaito katsotaan eduksi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.