Mainos

Video: Silmät puristuvat kiinni, polttelee, oksettaa – toimittaja testasi, miltä tuntuu saada kaasusumuttimesta

Silmät puristuvat refleksinomaisesti kiinni. Kasvoja polttelee. Pakko haukkoa henkeä. Tältä tuntuu saada kaasusumutetta suoraan kasvoille. MTV Uutisten koekaniini suorastaan yllättyi siitä, miten inhottavalta esimerkiksi vartijoiden käyttämä sumute naamassa tuntuu.

Toimittaja Ville Eklund kokeili MTV Uutisille, miltä tuntuu saada kasvoilleen poliisin ja vartijoiden käyttämää, niskottelijoiden taltuttamiseen suunniteltua OC-sumutetta.

Pikaisesti saatu huuhtelu auttoi nopeasti silmät auki, mutta kasvojen kirvely ja silmien verestys jatkui vielä parin tuntia kestäneen kylmävesihuuhteluiden jälkeen.

Tältä kaasusumute tuntuu – toimittaja Ville Eklund kertoo:

Kaikki eivät ole ikinä nähneet kaasusumutuksen uhria, ja vielä harvempi on kokenut kaasun vaikutuksen itse. Lieneekin tarpeellista näyttää, miten tämä yleinen voimankäyttöväline vaikuttaa.

Sovin Helsingin Pasilassa sijaitsevan K-Market Ratiksen kauppiaan Saku Kytölän kanssa, että voisin näytösmielessä tulla hänen suihkutettavakseen. Kytölä on hankkinut kauppansa myyjille kaasusumutteet ehkäistäkseen varkauksia ja parantaakseen myymälän turvallisuutta.

Sumutuksen hetkellä suljin silmät vaistomaisesti, mistä varmasti oli apua. Silti kipu iski heti, kun avasin silmäni, ja ne puristuivat välittömästi takaisin kiinni kirvelyn ja polttelun seurauksena. Samalla kirvely alkoi myös kasvoilla.

Sumutetta oli päätynyt myös hieman suuhuni, ja jouduin haukkomaan henkeäni, kun hapen saaminen vaikeutui keuhkoputken turvotessa.


Ampuma-aselaki 11 §: Kaasusumutin

Kaasusumuttimella tarkoitetaan välinettä, jolla voidaan levittää ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta.

Suomeen maahantuotavan tai siirrettävän taikka Suomessa kaupan pidettävän kaasusumuttimen tulee olla sisällöltään sellainen, ettei sen käytöstä synny pysyviä vammoja käytön kohteelle.

Kaasusumuttimen sisältämistä aineista ja niiden enimmäispitoisuuksista sekä käyttöturvallisuuden osoittamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Vaikuttava aine tuttu chilistä

Myös pippuri- ja paprikasumutteenkin nimillä tunnettujen kaasusumutteiden vaikuttava aine on chileistäkin tuttu kapsaisiini.

Aine aiheuttaa poltteen tuntua ja kivun tunnetta, ärsyttää silmiä ja ihoa sekä vaikeuttaa hengittämistä hengityselimiin joutuessaan.

Kaasusumuttimissa vaikuttavaa ainetta on luonnollisesti huomattavasti polttavintakin chiliä enemmän.

Kaasusumutin ei yleensä jätä pysyviä vammoja, mutta allergikolle tai astmaatikolle sumutteen vaikutukset voivat kuitenkin olla hyvin voimakkaita, jopa hengenvaarallisia.

Hetki sumutuksen jälkeen – "Räkä valui valtoimenaan"

OC-sumutuksen jälkeen pääsin nopeasti huuhtomaan ainetta pois kylmällä vedellä. Kasvojaan ei saanut hieroa, jottei vaikuttava aine imeytyisi syvemmälle ihoon, joten heittelin aluksi vettä saavista suoraan kasvoille.

Sen jälkeen siirryin suihkuttamaan kylmää vettä käsisuihkulla. Nenä meni aivan tukkoon ja räkää valui valtoimenaan.

Sain suhteellisen maltillisen määrän sumutetta, joten silmät aukesivat nopeasti huuhtelun jälkeen. Polttelu kasvoilla jatkui kuitenkin huomattavasti pitkään, ja jatkoin kasvojen suihkuttelua puolelta toiselle sen mukaan, kummalla tuntui polttelevan enemmän. Olo oli varsin hutera, ja jalat tärisivät holtittomasti.


Sumuttimia jopa kauppojen kassoilla

Kaasusumuttimen hankinta ja hallussapito vaatii luvan. Valtaosa luvista myönnetään järjestyksenvalvojille ja vartijoille, mutta lupia on myönnetty myös esimerkiksi taksien ja julkisen liikenteen työntekijöille sekä ravintoloiden ja kauppojen henkilökunnalle.

Lisäksi joukko yksityishenkilöitä on saanut luvan sumuttimeen esimerkiksi väkivaltaisen henkilön vainoamisen vuoksi.

Vaikutus tuntui koko päivän – "yritin jopa oksentaa"

Noin 20–30 minuutin päästä olosta tuli sen verran siedettävä, että pääsimme kuvaajan kanssa siirtymään takaisin toimitukseen.

Huuhtelu jatkui, ja noin kahden tunnin kuluttua sumutuksesta polttelu oli siinä määrin heikkoa, että palasin työpöydän ääreen. Pienehkö polttelu eri puolilla kasvoja sekä kireyden tunto iholla jatkui kuitenkin yhä. Vaikutuksen jatkuminen lienee kuitenkin henkilökohtaista ja ihon yleiseen herkkyyteen liittyvää. 

Yllättävimpiä vaikutuksia oli pahoinvointi, jonka vuoksi yritin jopa oksentaa muutaman tunnin kuluttua.

Työpäivän jälkeen kaikki sumutuksessa käytetyt vaatteet piti heittää pyykkiin ja painua jälleen kylmään suihkuun, jotta kaikki jäämät saataisiin huuhdottua viemäriin.

Vielä illalla sormenpäissä tuntui siltä, kuin olisi juuri valmistanut todella tulista ruokaa. Silmissäkin tuntui olevan pieniä roskia.

Ehdotan lämpimästi kaikille lukijoille, että pysyttelevät mahdollisuuksien mukaan poissa tilanteista, joissa voisi joutua kaasusumutuksen kohteeksi. Vaikka aine ei yleensä aiheuta pysyviä vaurioita, seuraa sumutuksesta varsin pitkään jatkuva epämukava aika, josta ei ainakaan omalta osaltani voimasanojakaan puuttunut.

Luvallisia kaasusumuttimia yli 170 000

Poliisihallituksen tilastojen mukaan Suomessa oli voimassa tämän vuoden huhtikuussa noin 7040 kaasusumutinlupaa. 

Tullin Poliisihallitukselle luovuttamien tietojen mukaan Suomeen on tuotu noin 17 150 kaasusumutinta, joiden ostoon oikeuttanut lupa on vielä voimassa. 

Käytännössä sumutin on todennäköisesti käyttökelpoinen voimassaoloajan loputtuakin, joten käyttökelpoisia, luvalla tuotuja sumutteita lienee enemmänkin.

Kaasusumutinlupien määrän pienuus suhteessa maahan tuotuihin sumutteisiin selittyy sillä, että esimerkiksi vartioimisliikkeiden ja muiden yhteisöjen luvilla voi olla satojakin sumuttimia. 

Kaasusumuttimia tuodaan myös luvatta esimerkiksi Saksasta ja Virosta, missä niiden hankintaa ei säännellä samaan tapaan kuin Suomessa. Myös Venäjän rajalla kaasusumuttimia takavarikoidaan rajaa ylittäviltä säännöllisesti.

Kaikki eivät saa lupaa kaasuaseeseen

Osa lupahakemuksista myös hylätään, paljastavat poliisin tilastopalvelusta saadut tiedot ja poliisihallituksen myöntämien lupien määrät. Niistä voi päätellä, että vuosina 2012–2015 lupahakemuksista hylättiin vuosittain 5–10 prosenttia.

Kaasusumuttimen hallussapito oli korkeimman oikeuden päätöksen nojalla laillista vuosina 2010–2015, vaikka sen hankkiminen edellyttääkin poliisin luvan. Julkisella paikalla sitä ei kuitenkaan ilman perusteltua syytä saanut kantaa. 

Vuodesta 2015 lähtien kaasusumuttimen luvaton hallussapito on ollut rikoslain tarkoittama ampuma-aserikos. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.