Mainos

Viherkatto suojaa pienhiukkasilta ja kuumuudelta

Julkisten rakennusten katoilla viheriöi yhä useammin kasvipeite sen sijaan että paljas musta pinta hohkaisi kuumana.Tällainen viherkatto on tekeillä esimerkiksi Helsingin musiikkitaloon. Vanhempaa vihreyttä edustaa Helsingin kaupunginarkiston katto.

Viherkattojen hyötylista on pitkä: kasvipeite hidastaa veden valumista maahan ja imee itseensä kaupunki-ilman pienhiukkasia. Kasvillisuus vaimentaa melua ja pitää sisätilat kesällä viileinä ja talvella lämpiminä.

Aivan ongelmattomia viherkatot eivät ole. Vesieristyksen kanssa menee useimmin vikaan. Eristys on sitä tärkeämpää, mitä suurempiin kasveihin ja paksumpiin maakerroksiin siirrytään. Salaojitus pitää tehdä oikein, etteivät kasvien juuret tuki sitä. Paksu katto myös painaa paljon.

Helsingin kaupungin kiinteistöjen kehittämispäällikkö suhtautuu vihreisiin kattoihin varauksella.

- Niissä on tasakattojen ongelmat, Harri Kauppinen sanoo.

Kauppinen kuitenkin arvelee, että nykyään tekniikka ja eristykset alkavat jo olla sellaisia, että usko vahvistuu.

- Viherkatto toimii, jos se on oikealla paikalla ja oikein tehty.

Katon hinta riippuu sen koosta. Hinta halpenee neliömäärien kasvaessa.

Jopa puita ja pensaita

Yksinkertaisin on laavakivipohjalle tehty katto, joka koostuu maksaruohoista ja sammaleesta. Sitä ei tarvitse kitkeä, ja luonto hoitaa kastelun. Itämään ryhtynyt voikukka tai koivuntaimi kuolee viimeistään kesän kuivuudessa.

Pohjoismaissa kokemukset sammal-maksaruohokatoista ulottuvat parinkymmenen vuoden taakse. Kattojen kestävyys ei siis ole vielä joutunut testiin. Viheralueiden suunnittelua tekevän Garden Workshopin suunnitteluhortonomi Juha Kivimäki vakuuttaa, että vihreytetty katto kestää kauemmin kuin pelkkä bitumikatto.

Monimutkaisemmissa viherkatoissa on paksu kasvualusta, jossa kasvaa puita ja pensaita tai niittyä. Katolla ilmasto on lämpimämpi ja tuulisempi kuin maan pinnalla, mikä rajaa sopivien kasvien määrää.

Vaativuudesta huolimatta Kivimäki soisi myös tällaisten viherkattojen yleistyvän.

- Saksassa kattopinta-alan vihreydestä säädetään jo kaavamääräyksissä. Ruotsissa viherkattojen rakentajat voivat muutamissa kunnissa saada muita enemmän rakennusoikeutta, hän kertoo.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.