Mainos

VR: Myöhästymisiin ei yhtä syytä eikä yhtä ratkaisua

VR:n ja Ratahallintokeskuksen mukaan Seinäjoen ja Oulun välinen rata on jo liian ruuhkainen. Ukkosten aiheuttamat vauriot on saatu korjattua. Radanpidon määrärahan reaaliarvo on pienentynyt vuosien saatossa.

Viime viikon lukuisilla junien myöhästymisilllä ei ole VR:n pääjohtajan Henri Kuitusen mukaan yhteistä nimittäjää, paitsi se että ne kaikki osuivat samalle viikolle. Eri päivien ongelmien taustalla oli erilaisia teknisiä syitä.

- Jos olisi olemassa yksi parantava ratkaisu, se olisi jo tehty, sanoo Kuitunen.

Hän vakuuttaa kuitenkin, että tilannetta pyritään korjaamaan. Kaikki toimintamallit otetaan tarkasteluun, Kuitunen lupaa.

Ratahallintokeskuksen ylijohtajan Ossi Niemimuukon mukaan saattaa olla, että junaratojen ja -liikenteen nykytekniikka on liian herkkää esimerkiksi ukkoselle. Vanhanaikaiset laitteet kestivät myrskyjä paremmin.

Niemimuukon mukaan ongelmatilanteita vaikeuttaa osaltaan se, että suurin osa Suomen rataverkostosta on yksiraiteista junarataa. Kun kohtauspaikkoja vielä on melko harvassa, yhdessä paikassa ilmaantunut häiriö sekoittaa helposti junaliikenteen muuallakin.

Seinäjoen ja Oulun rataa kohennettava

Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden muuttaminen kaksiraiteiseksi on sekä Ratahallintokeskuksen että VR:n mukaan lähivuosien tärkein rataverkon parannustyö. Nykyisellä rahoitustasolla työ uhkaa kuitenkin kestää viitisentoista vuotta.

Ossi Niemimuukon mukaan junaliikenne Seinäjoen ja Oulun välillä on kasvanut yli odotusten ja rata on varsin ruuhkainen. Parannusta pitäisi saada lähivuosina, jotta matkustajat eivät siirry autoilemaan.

Ratahanke liittyy liikennepoliittiseen selontekoon, joka oli esillä tänään Rautatieläisten päivien seminaarissa Hämeenlinnassa.

Rataverkon nykyaikaistaminen vaatii rahaa

Sekä Niemimuukko että Kuitunen ovat tyytyväisiä siihen, että matkustajamäärät rautateillä ovat kasvussa. Rautateiden ylläpito- ja korjaustöiden rahoitus taas laahaa heidän mukaansa budjetista toiseen jäljessä tarpeisiin nähden.

- Korvausinvestointeihin eli peruskorjauksiin tarvittaisiin 190 miljoonaa euroa vuosittain, mutta hallituksen budjettikehyksessä on varattu vain 130 miljoonaa, arvostelee Niemimuukko.

Radanpidon määrärahojen reaaliarvo eli tosiasiallinen ostovoima on Niemimuukon mukaan vuosien saatossa pienentynyt. Osa ongelmaa on yllättäen myös nykyaikaistaminen: kun rataverkkoa on automatisoitu ja sähköistetty, sen kunnossapito käy kalliimmaksi.

Samalla kun vilkkaita junareittejä pyritään kohentamaan, Ratahallintokeskuksella on pulmanaan myös vähäliikenteisiä rataosuuksia. Muutamia niistä on jo päätetty purkaa, mutta suurin osa pyritään pitämään sen verran käyttökelpoisina, että tavarajunat voivat kulkea hiljaista vauhtia.

Junia myöhästyttäneet ukkosvauriot korjattu

Sekä rantaradan että Savon radan junaliikennettä haitanneet ukkosvauriot on saatu VR:n mukaan korjattua.

Kaukojunat myöhästelivät ukkosen aiheuttamien turvalaitevikojen vuoksi eilen pahimmillaan toista tuntia. Lähiliikenteessä muutama vuoro jouduttiin perumaan. Junia korvattiin linja-autoilla ja takseilla.

VR:n mukaan kaikki junat ovat kulkeneet aamusta lähtien aikataulujen mukaisesti.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.