Mainos

Vuorotteluvapaa yhä käytetympi työelämän henkireikä

Vuorotteluvapaan suosio on kasvanut tasaisesti. Vuorotteluvapaa on suosittu erityisesti terveydenhuollon ja opetustoimen tehtävissä työskentelevien parissa.

Vuorotteluvapaasta on kehittynyt yhä käytetympi työelämän henkireikä. Tälle vapaalle lähtijöiden määrä on kasvanut tasaisesti.

-Työministeriön arvion mukaan vuorotteluvapaan järjestelmä on hyvä. Ministeriö kannattaa sen jatkamista ja vakinaistamista, kertoo hallitusneuvos Raili Hartikka työministeriöstä.

Nyt voimassa olevan lain mukaan vuorotteluvapaan järjestelmä on voimassa vuoden 2007 loppuun. Jos työntekijä on tehnyt sopimuksen vapaalle lähtemisestä tuon vuoden aikana, vapaan voi pitää vielä 2008. Hartikan mukaan työministeriön käsitys on, että vuorotteluvapaa voi toimia monesti vaihtoehtona sairaslomalle.

-Saattaakin olla niin, että sairaslomat lisääntyisivät, jos vuorotteluvapaat loppuvat. -Jaksamispuolella on merkitystä jo silläkin, että työntekijöillä on tietoisuus siitä, että voi jäädä vuorotteluvapaalle jos uupuu. Vaikka vuorotteluvapaata ei siis edes käyttäisi, jo pelkkä mahdollisuus auttaa jaksamaan, Hartikka arvioi.

Vuorotteluvapaa suosittu kuntatyöläisten keskuudessa

Huhtikuulta saadut tilastotiedot kertovat, että vuorotteluvapaalla oli tuolloin 7827 suomalaista. Vuotta aiemmin huhtikuussa luku oli 5917. Vuorotteluvapaalle lähtijöistä 30 prosenttia oli huhtikuussa kunta-alan työntekijöitä, 10 prosenttia valtiolta ja loput yksityiseltä sektorilta.

-Kunta-alan työntekijöiden osuus on ollut näin iso koko vuorotteluvapaan järjestelmän ajan (1990-luvun puolivälistä). Tämä ilmeisesti kuvastaa jaksamisen tilannetta: voi pitää yllätyksenä, että vapaalle lähtijöiden määrä on painottunut näin paljon terveydenhuollon ja opetustoimen sektoreille, hallitusneuvos myöntää.

Hartikan tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa työnantaja olisivat kieltänyt firmassaan vuorotteluvapaat kokonaan.

-Jos työnantajalla on esimerkiksi ongelmia saada työvoimaa, niin on aika ymmärrettävää, että sellaisessa tilanteessa ei päästetä helpolla vuorotteluvapaalle. Pitää muistaa, että vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen työntekijän ja työnantajan kesken.

-Mutta jos työnantaja vain ilmoittaa yleisesti, että meillä ei vuorotteluvapaata käytetä, turha hakea, tätä voi kyllä pitää lain hengen vastaisena, Hartikka tähdentää.

Työvoimapula uhka vuorottelulle

Kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle, Suomeen on ennustettu työvoimapulaa. Hartikka myöntää, että asetelma saattaa luoda uhkan vuorotteluvapaan pitemmälle jatkolle.

-Työvoimapula loisi paineita vuorotteluvapaan alasajamiseen tai sen ehtojen kiristämiseen. Nyt vuorotteluvapaalle voi päästä, jos työhistoriaa on kertynyt vähintään vuosikymmen. Tässä ryhmässä vuorottelukorvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahan määrästä, joka henkilöllä olisi, jos hän jäisi työttömäksi. Mikäli työhistoriaa kuitenkin on 25 vuotta tai enemmän, korvausprosentti nousee 80:een.

-Vuorottelukorvauksen taso näyttää olevan sikäli kohdallaan, että se on houkuttanut ihmisiä jäämään vapaalle. On silti esimerkiksi yksin eläviä, joilla ei käytännössä ole varaa jäädä vuorotteluvapaalle. Hyväpalkkainen puoliso on hyvä olemassa. Tietenkin myös oma palkkataso vaikuttaa mahdollisuuteen lähteä vapaalle. Pitemmälle koulutetut ovatkin Hartikan mukaan yliedustettuina vuorotteluvapaata käyttävissä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.