Mainos

Vuorotteluvapaata ehdotetaan vakinaiseksi

Vuorotteluvapaa otettiin käyttöön vuonna 1996. Viime vuoden loppuun mennessä vuorotteluvapaata oli hyädyntänyt noin 115 500 suomalaista.

Yli kymmenen vuotta käytössä ollut vuorotteluvapaakokeilu halutaan vakinaiseksi. Asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa, että vuorotteluvapaasta tulisi pysyvä järjestelmä ensi vuoden alusta lähtien. Työryhmä on luovuttanut muistionsa työministeri Tarja Filatoville.

Ehdotuksen mukaan korvaustasot ja vuorotteluvapaan edellytykset säilyisivät lähes entisellään. Järjestelmä rahoitettaisiin edelleen työttömyysvakuutuksesta. Kustannusten jako-osuuksista ei kuitenkaan päästy sopuun. Työttömyysturvan rahoittamiseen osallistuvat valtio, työnantajat ja työntekijät.

Vuorotteluvapaa otettiin käyttöön lamavuosien jälkihoidossa vuonna 1996. Määräaikaista lakia vuorotteluvapaasta on jatkettu useampaan kertaan. Nykyinen kokeilulaki on voimassa vuoden loppuun.

Viime vuoden loppuun mennessä vuorotteluvapaata oli hyödyntänyt noin 115 500 ihmistä.

Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän sopimaa järjestelyä, jossa työntekijä vapautuu työtehtävistään määräaikaisesti. Työnantajan velvollisuutena on palkata sijaiseksi työtön työnhakija, mutta hänen ei tarvitse työskennellä vapaalle lähteneen tehtävissä.

Kustannusten jaosta erimielisyys

Kustannusten jako-osuuksista ei työryhmässä päästy osapuolten kesken sopuun, joten tältä osin työryhmän ehdotus edellyttää jatkovalmistelua.

Työministeri Tarja Filatov toivoo, että jako-osuuksista saadaan sovittua viimeistään syksyyn mennessä. Työttömyysturvan rahoittamiseen osallistuvat valtio, työnantajat ja työntekijät.

-Vuorotteluvapaasta on muodostunut vuosien varrella ensisijaisesti sapattivapaajärjestelmä. Vuorotteluvapaalle jääminen on vuorottelijan vapaaehtoinen ratkaisu eikä vuorottelukorvauksessa ole kyse samanlaisesta turvasta kuin esimerkiksi työttömyyspäivärahojen kohdalla.

Tästä syystä työnantajien korkealle maksuosuudelle ei ole enää perusteita, Elinkeinoelämän Keskusliittoa EK:ta työryhmässä edustanut asiantuntija Markus Äimälä toteaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK taas pitää tärkeänä, ettei palkansaajien maksuosuus nouse.

Viime vuonna osuudet jakautuivat niin, että valtion osuus oli 42 prosenttia, työttömyysturvarahaston 52,6 ja työttömyyskassojen 5,5, prosenttia kustannuksista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.