Mainos

Yhä useampi hoitaa itsensä kotona

Potilaita kannustetaan yhä useammin hoitamaan itseään kotona, jotta lääkärissäkäyntejä saadaan vähennettyä. Tällä halutaan sekä säästää rahaa että lisätä hoidon laatua.

Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailujen mukaan tarkoitus on, että tulevaisuudessa etenkin pitkäaikaissairaat hoitavat itse itsensä ja lääkärin tehtävä on pikemminkin tukea vieressä.

- Henkilökunnan tehtävä on olla enemmänkin valmentaja. Potilas suorittaa ne kilpailutehtävät samalla tavalla kuin urheilija ja valmentaja on siinä apuna neuvomassa eteenpäin, toteaa lääkintäneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Omahoito säästää rahaa

Omahoidon lisääminen on ollut jo pitkään ministeriön tavoitteena, mutta viime aikoina sen merkitys on lisääntynyt yhdessä säästötarpeiden kanssa. Rahallinen hyöty onkin huomattava.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn selvityksen mukaan dialyysipotilaan hoito sairaalassa maksaa vuodessa 70 000 euroa kun kotihoidossa olevan potilas maksaa HUSille 37 000 euroa.

Tarkoitus myös parantaa hoidon laatua

Omahoito onkin alan ammattilaisten lempilapsi koska sen uskotaan myös parantavan hoidon laatua. Samaa mieltä on huhtikuusta saakka kotihoidossa ollut keravalainen dialyysipotilas Raimo Öhberg. Hän tekee lähes päivittäin hemodialyysin itselleen kotona, mikä tarkoittaa suoneen pistämistä ja aloillaan istumista veren kiertäessä dialyysikoneen läpi.

- Henkilökohtaisesti kammoksuin ennen kaikkea piikittämistä, mutta ihme kyllä kuukauden sisällä opin siihenkin, kiitos hyvän opettajan, Öhberg kehuu.

Muutkin HUSin dialyysipotilaat ylistävät omahoitoa. Omalle elämälle jää enemmän aikaa, kun ei tarvitse ravata useita kertoja viikossa sairaalassa. Esimerkiksi Raimo Öhberg pystyy sovittamaan hoitonsa työaikojensa mukaan.

Kaikkien taidot eivät riitä

Hyvien kokemuksien keskellä on kuitenkin vaarana, että osa potilaista tipahtaa tyhjän päälle.

Monessa omahoitoprojektissa mukana ollut Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja professori Jussi Huttunen uskoo, että omahoito tuottaa paremman lopputuloksen mutta tietää, että siihen liittyy myös ongelmia ja vaaroja.

- Jos vastuuta siirretään lääkäriltä ja sairaanhoitajalta potilaalle niin täytyy huolehtia koko ajan siitä, että potilas todella on valmis siihen ja että hänellä on taitoja tämän hoidon toteuttamiseen, Huttunen toteaa.

Hän ei vielä osaa sanoa, miten Suomessa on tähän mennessä onnistuttu, mutta luottaa että ammattilaiset osaavat ottaa asian huomioon.

Oululainen diabeetikko Juhana Heikkala on joutunut kokemaan omatoimisuuden huonot puolet. Hän pääsee nykyisin lääkäriin vain kerran vuodessa. - Vaikka hoitotasapaino on hyvä niin mielestäni siltikin pitäisi käydä enemmän lääkärissä. Vuosi on kuitenkin aika pitkä aika jolloin terveyden tilassa saattaa tapahtua notkahduksia.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.