Mainos

Yhä useampi kiinni tukihuijauksista

Viranomaisten entistä tehokkaampi yhteistyö on helpottanut sosiaalitukihuijareiden löytämistä. Erityisesti mahdollisuus verotustietojen käyttöön on helpottanut tulotietojen tarkistamista.

Tehostunut tietojen vaihto Kansaneläkelaitoksen, kuntien ja verottajan välillä on viranomaisten mukaan helpottanut sosiaalitukia väärinkäyttävien käräyttämistä. Esimerkiksi tulojen vähättely tukia hakiessa on aiempaa vaikeampaa, kun tuen antajat voivat tarkistaa tiedot suoraan verottajalta.

Jotta pahimmat huijarit saataisiin myös oikeuden eteen, tukien myöntäjät ovat lisänneet yhteistyötään poliisin ja syyttäjän kanssa. Kelan kehittämispäällikön Liisa Aittoniemen mukaan ponnistelusta on ollut hyötyä.

-Todella myönteistä on se, että syyttäjäpuolelta on alkanut tulla myös syytteitä etuuksien väärinkäyttötapauksissa. Aiemmin alue oli heille vieraampi, eikä tapauksiin päästy niin kiinni, sanoo Aittoniemi.
Suurella osalla sosiaalihuijauksista tehdyistä rikosilmoituksista on ollut tapana kaatua siihen, että poliisi ei ole vienyt niitä syyteharkintaan tai syyttäjä nostanut syytettä. Aittoniemi arvelee, että sosiaalihuijauksia pidettiin varsinkin aiemmin vähäpätöisinä, koska huijatut summat ovat pienempiä kuin monissa muissa rikoksissa.
Sosiaalihuijausten vahingollisuutta lisää kuitenkin se, että etuuksien mahdollisia hyväksikäyttäjiä on paljon.

Rikosilmoitusten määrä kasvanut


Rikosilmoituksia Kelaan kohdistuneista huijauksista on viime vuosina tehty aiempaa enemmän, vaikka huijausyritysten määrä on laskenut huippuvuosista. Viime vuonna poliisille tai syyttäjälle lähetettiin reilut 830 tapausta, jotka koskivat yhteensä noin 2,4 miljoonan euron epäiltyjä huijauksia.

Keskimäärin rikosilmoitusten määrä on viiden viime vuoden aikana pyörinyt vajaassa tuhannessa. Esimerkiksi vuonna 1996 rikosilmoituksia tehtiin kuitenkin vain 660 kappaletta, vaikka huijausten määrän arvellaan tuolloin olleen huipussaan.

Rikosilmoitusten määrä nousi voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella. Rikosilmoituksia tehdään vain tapauksista, jotka vaikuttavat selvästi tahallisilta huijausyrityksiltä. Muuten väärin perustein maksettuihin tukiin Kelassa pyritään Aittoniemen mukaan suhtautumaan järkevästi ja ne peritään takaisin vähin äänin.

Ei enää kansalaisurheilua


Kolme vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä arvioi, että noin 25 000 suomalaista huijasi vuosittain yhteensä reilut 20 miljoonaa euroa erilaisia etuuksia. Vastaavaa yleisarviota ei sen jälkeen ole tehty, eikä ilmi tulleita huijauksia ja huijausyrityksiä rekisteröidä yhteisesti minnekään.

Eniten sosiaalietuuksia vedätetään Kelasta. Aittoniemen mukaan yleisimmin nousevat esiin työttömyysturvahuijaukset, sillä ne paljastuvat usein verotuksen kautta. Väärin perustein yritetään kuitenkin saada myös esimerkiksi kotihoidontukea, yleistä asumistukea ja lapsilisien yksinhuoltajakorotuksia.

Aittoniemi arvelee, että yleinen ilmapiiri on kuitenkin muuttunut tuomitsevammaksi sosiaalietuuksien väärinkäyttäjille.

-Kansalaisurheiluun verrattavaa toimintaa huijaaminen ei enää ole. Yleisestävä vaikutus on selvästi olemassa. Kun rikollisia jää kiinni ja niistä uutisoidaan, vaikuttaa se muihinkin ihmisiin, toteaa Aittoniemi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.