Mainos

Yhteiskunnan vahinko kansan lakkotukea tärkeämpää

Jos ahtaajien ja työnantajan välinen kiista olisi sotaa kansansuosiosta, ahtaajat olisivat hävinneet sen moneen otteeseen. Esimerkiksi Kotkan tapaus tuomitaan MTV3:n uutisten nettikeskustelussa jyrkin sanoin.

– Rikkurit ovat sankareita. Jos AKT:n ahtaajien tekee niin mieli töihin, niin lopettakaa tämä sairas lakko, nimimerkki ”Rikkurit” kommentoi lakkoa MTV3:n nettisivuilla.

– Periaatteessa tuen omien oikeuksien puolustamista, mutta tämä lakko ei ole enää inhimillisyyden rajoissa, ruotii Kotkan tapausta nimimerkki Jäitä hattuun.

Moni nettikeskustelijoista osoittaa tukeaan työnantajalle ja haluaisi lopettaa lakon mahdollisimman pian. Median asiantuntija ei kuitenkaan usko, että kansalaisten mielipiteillä on suurta merkitystä lakon lopputulokseen.

Erikoistutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksiköstä arvelee, että kansansuosion saaminen omalle puolelle on lakossa hyvinkin toissijaista.

– Neuvotteluosapuolten omat resurssit eli taloudellinen painostuskyky ja se, miten isoa vahinkoa lakko aiheuttaa työnantajalle ja yhteiskunnalle, ovat merkittävämpiä tekijöitä lopputuloksen kannalta kuin suuren yleisön tuki. Se mikä on tilanteessa oikeasti tärkeää eri osapuolille, on saada median tietoon viestimissä toistettavaksi, miksi omat tavoitteet ovat järkeviä ja oikeudenmukaisia.

Kansan tuki vaikuttaa psykologisella tasolla

Kansan tuen psykologista merkitystä lakossa olijoiden kestävyyteen ja jaksamiseen Reunanen ei kiistä.

Tämän hän huomasi itse ollessaan mukana Tampereen yliopiston Media vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä -hankkeessa. Siinä yhtenä tutkimuskohteena oli Tehyn työtaistelu vuonna 2007.

Silloin huomattiin, että ihmisten mielipiteillä oli lakkolaisille väliä.

– Toki se oli lakkolaisia tukeva tekijä. Loppupeleissä kävi kuitenkin niin, että sairaanhoitajat eivät näyttäneet saavan siinä tilanteessa sen suurempia korotuksia kuin muutkaan kunta-alan työntekijät silloin voimassaolevan sopimuskauden aikana. Vasta laman myötä huomattiin, että sopimus oli lopulta aika hyvä tehyläisille.

Suurin mediavaikutus syntyi hoitajatapauksessa Reunasen mukaan itse asiassa parin vuoden aikana ennen sopimusneuvotteluja.

– Mediassa puhuttiin silloin hyvin paljon hoitajapulasta ja siitä, että palkka-asia pitäisi saada kuntoon, jotta hoitajia riittäisi kunnissa. Silloin rakentui jonkinlainen yksimielisyys siitä, että hoitajien pitäisi saada paremmat palkat. Yksimielisyys alkoi murentua vasta neuvottelujen aikana, jolloin saatiin myös analyyttisempää keskustelua aiheesta.

Onko lakko taistelua vai rauhaneuvottelua?

Vaikka tunteet ovat käyneet kuumina ja väkivaltaakin on koettu käynnissä olevassa ahtaajalakossa, mediatutkija vierastaa termiä mediasota työtaisteluista tai palkkaneuvotteluista puhuttaessa.

– Minusta se ei ole ollut tässäkään tapauksessa mitenkään silmiinpistävää. On annettu ihan tavanomaisia ja rauhallisia lausuntoja, joissa toistetaan perusargumentteja, joiden katsotaan tukevan omaa tavoitetta. Ylilyöntejä tai sotamaista kärjistyneisyyttä en ole huomannut.

Reunanen muistuttaa uutisyleisöä siitä, että medialla on perinteisesti taipumus asettaa osapuolet kärjekkäästi vastakkain ja valita mahdollisimman jännittäviä näkö- ja kuvakulmia.

– Usein on niin, että jos olisi itse paikan päällä, toiminta näyttäisi paljon pienemmältä kuin tv-ruudussa. Esimerkiksi Kotkan tapauksessa kuva oli rajattu niin, että siitä näki, miten autoa ”taputellaan”. Itse en kokenut tapausta kovin dramaattisena.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.