Mainos

Yhteiskuntasopimus kaatui – näin päättäjät reagoivat

Poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat ottaneet yhteiskuntaneuvotteluiden kariutumiseen kantaa sosiaalisessa mediassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi eilen illalla, ettei yhteiskuntasopimusta synny. Sipilän mukaan hallitus alkaa heti tänään laatimaan vaihtoehtoisia suunnitelmia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Päättäjillä ja yhteiskunnallisilla vaikuttajilla tuntuu olevan yhteisymmärrys siitä, että Suomen talous on huonossa jamassa ja toimia tarvitaan. Monet harmittelevat, ettei Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi kaivattua sopimusta saatu aikaan. Useille neuvotteluiden kariutuminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä.

"Elinkeinoelämän peesaamista"

Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kritisoi, ettei sopimus ollut alkuunkaan tasapuolinen. Hän kirjoittaa blogissaan, ettei yhteiskuntasopimuksessa ollut edes kysymys sopimisesta, vaan siitä että hallitus yritti sanella työmarkkinajärjestöille Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitteita.

– Hallitus pyrkii pelaamaan Musta Pekka -kortin työntekijäjärjestöjen käteen. Hallitus yrittää säilyttää lisäleikkausten syyn ay-liikkeen niskoille, vaikka kysymys on Sipilän, Soinin ja Stubbin epäonnistuneesta politiikasta, Arhinmäki kirjoittaa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on lähes samoilla linjoilla. Hänen mukaansa näyttää siltä, että kysymys on ollut "perusoikeistolaisen Sipilän" hallituksen yrityksestä kaataa vastuu tiukasta leikkauspolitiikasta työntekijöille.

– Tasapuolisempaa olisi ollut, että hallitus olisi Elinkeinoelämän Keskusliiton peesaamisen sijaan korostanut pienyrittäjien, naisvaltaisten alojen ja pätkätyöläisten tilanteen helpottamista, Niinistö kirjoittaa blogissaan.

Suurin oppositiopuolue SDP toivoo, että sopimus vielä syntyisi. Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi eilen Twitterissä, että SDP:llä on olemassa tiekartta yhteiskuntasopimuksen loppuun saattamiseksi. 

"Tappio suomalaisille"

Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtajan Matti Alahuhdan mukaan sopimuksen kaatuminen on suuri tappio koko maalle. Hänen mukaansa tilannetta ei kuitenkaan ole aikaa jäädä harmittelemaan, sillä Suomen talouden kuntoon saaminen kaipaa pikaisia toimia.

– Päätöksentekoa tulee siirtää yrityksiin, sinne missä työ tehdään. Vain näin saamme talouden ja työllisyyden nousuun, Alahuhta sanoo EK:n tiedotteessa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti pitää niin ikään neuvotteluiden kariutumista suru-uutisena. Hänen mukaansa työmarkkinajärjestöt eivät ymmärrä, että elämme globaalissa taloudessa. Lauslahti kirjoittaa Facebook-päivityksessään, ettei vanhoilla pelisäännöillä ja jäykillä työmarkkinapäätöksentekorakenteilla ei pärjätä tulevaisuudessa.

– Luulisi, että työmarkkinajärjestöjen ensisijainen tavoite olisi työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen. Näin ei taida olla, vaan etusijalla on etupolitiikasta kiinni pitäminen hautaan asti, vaikka työpaikat katoavat. 

Suomen suurimman työmarkkinajärjestön SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan järjestö on sitoutunut tavoittelemaan Suomeen lisää työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta, mutta työajan pidentämiseen ja lomarahojen leikkaaminen ei ole Lylyn mukaan kestävä keino.

SAK:n tiedotustilaisuudessa Lyly totesi, että kaikkien osapuolien on syytä katsoa peiliin neuvotteluiden kariutumisen vuoksi.

Tähän sopimus kaatui?

Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu kaatuneen kiistaan prosenttitavoitteesta. Hallitus oli asettanut yhteiskuntasopimuksen tavoitteeksi yksikkötyökustannusten alentamisen vähintään viidellä prosentilla.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkasen mukaan prosenttitavoitteen lisäksi sopimus kaatui kahteen seikkaan: Sopimukseen laajuuteen ja siihen, että EK ilmoitti ettei keskitetty sopimus käy.

– Yhteiskuntasopimusmalli olisi käytännössä tarkoittanut, että nyt sovitaan keskitetysti palkkojen alentamisesta tai työaikojen pidentämisestä, mutta sopimusten katkolla olon mukaisesti olisi vasta alakohtaisissa neuvotteluissa pantu toimeksi, Luukkanen kirjoittaa.

Luukkasen mukaan yhteiskuntasopimuksessa ei ollut kysymys koko yhteiskunnan sopimuksesta, vaan kyseessä oli vain palkallisia rankaiseva ratkaisu.

Hän kirjoittaa asiasta blogissaan

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.