Mainos

Yhteiskuntasopimusta puidaan tänään: Tämä hiertää eniten

Työnantajilla ja työntekijöillä on täysin vastakkaiset näkemykset, parantaako työajan pidentäminen Suomen kilpailukykyä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) on määrä esitellä yhteiskuntasopimus tänään työmarkkinajärjestöille. Työajan pidennys uhkaa nousta sopimuksen synnyn esteeksi.

Kyseessä on lähinnä tulonsiirto yritysjohdolle, arvioi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Hänestä olennaisempaa kilpailukyvyn kannalta on, mitä työtunnilla saadaan aikaan. 

– Nyt meillä jätetään resursseja hyödyntämättä ja syntyy hirveästi hävikkiä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan mukaan kyseessä on ainoa realistinen keino parantaa Suomen kilpailukykyä.

Suomessa työn tuottavuuden kehitys oli valtavan hyvää vuoteen 2007 asti. Sen jälkeen työn tuottavuuden kasvu on ollut surkeaa, sanoo Maliranta.

– Saksa, Hollanti ja Ruotsi ovat vauraita maita, vaikka niissä tehdään lyhyempää päivää. Vastaavasti Kreikassa ja Turkissa tehdään pidempiä päiviä. Työaika ei ole keskeinen tekijä, vaan se, että miten tuotoksen arvoa saadaan nostettua, Antila vastaa.

Täysin vastakkaiset näkemykset

Malirannan mukaan työajanpidennys on oikeutettu, sillä Suomen kustannuskilpailukyky on heikoilla kantimilla. Työajan lisääminen ei ole ainoa tapa laskea työtunnin hintaa, mutta ehkä realistisempi kuin tuntipalkan suora alentaminen.

Antilasta työnantajien puhe palkkojen alennuksista ja työaikojen pidennyksistä on ennen kaikkea tulonsiirtoa yritysjohtajille.

– Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Yritykset saavat tällä ilmaista rahaa. Huonosti menestyvät yritykset voivat saada tästä pikahelpotusta, mutta hyvin menevillä yrityksillä tämä siirtyy lähinnä yritysten omistajien ja johdon pussiin.

Molemmat uskovat, että työajan pidennys voi lisätä työttömyyttä lyhyellä aikavälillä. Maliranta kuitenkin sanoo, että jos ongelmiin ei puututa nyt, ne voivat vain pahentua pitkällä aikavälillä.

Antilasta pitkän ajan kilpailukykyä pitää lisätä tekemällä niin laadukkaita ja haluttuja tuotteita, että niistä ollaan valmiita maksamaan kovempaa hintaa. Tämä tapahtuu työelämää kehittämällä, kuten työjohtoa parantamalla ja teollisuuden rakenneuudistuksilla.

– Nyt meillä jätetään resursseja hyödyntämättä ja syntyy hirveästi hävikkiä.

Hänestä pidemmät työtunnit heikentävät ihmisten kykyä innovoida.

– Monet tutkimukset osoittavat, että yrityksissä, joissa työaikaa on lyhennetty, mutta työtavat organisoitu paremmin, on saatu parannettua tuottavuutta.

Suomi tarvitsee talousvetureita

Antila uskoo, että lisääntynyt työmäärä vähentää ihmisten kykyä keksiä Nokian kaltaisia talousvetureita. Niitä Suomen talous taas tarvitsee.

Tiimipäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta arvioi, että kahden tunnin lisäyksellä ei ole vaikutusta työhyvinvointiin tai töissä jaksamiseen. Lapsiperheillä se voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista.

Sallinenkaan ei usko, että työaikojen mekaaninen pidennys lisäisi tuottavuutta.

– Jos eläisimme teollisessa yhteiskunnassa, jossa sarjatuotanto olisi kaiken perusta, työtuntien lisäys purisi paremmin. Nykytyöelämään tämä ei sovi.

Maliranta uskoo, että työajan pidennyksistä olisi hyvä sopia alakohtaisesti.

– Ei ole olemassa yhtä kaavaa, joka sopisi kaikille aloille. Tilannekohtainen järjenkäyttö on varmaan hyvä ratkaisu.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.