Mainos

Yksipuoliset työaikajoustot heikentävät työpaikan suorituskykyä

Tuoreen tutkimuksen mukaan stressioireita on selvästi eniten silloin, kun työaikajousto perustuu vain tuotannollisiin tarpeisiin.

Palkansaajien joustaminen säännöllisistä työajoista tapahtuu tuoreen tutkimuksen mukaan paljolti työnantajan tarpeiden mukaan.

Noin puolet palkansaajista sanoo muuttavansa työaikaansa tuotannollisista syistä. Yhteensä 54 prosenttia kertoo tekevänsä ylitöitä säännöllisesti vähintään kuukausittain. Neljännes on tehnyt töitä ilman korvausta.

Tilastokeskukselle tehdyn tutkimuksen mukaan henkilöstön omien tarpeiden perusteella työaikajoustoista pääsee silti nauttimaan 41 prosenttia palkansaajista. Kuntasektorilla se on muita harvinaisempaa.

Työterveyslaitoksen tutkija, dosentti Irja Kandolinin mukaan ongelmana on kuitenkin se, että runsas tuotannollisista syistä tapahtuva jousto ei paranna työyhteisön ilmapiiriä tai tuottavuutta. Tasapainoisempi joustaminen toisi etuja kaikille osapuolille.

- Se maksaa aivan varmasti itsensä takaisin.

Joustot pelkkien tuotannollisten syiden perusteella ovat yleisiä työyhteisöissä, joissa on liian vähän työntekijöitä, kiirettä ja kilpailua.

Yksipuolinen jousto pahentaa stressiä

Tutkimuksen perusteella stressioireita on selvästi eniten silloin, kun työaikajousto perustuu vain tuotannollisiin tarpeisiin.

Tuotannollisista syistä joustavista naisista lähes puolet sanoo kokevansa stressioireita vähintään viikoittain. Jos pääsee nauttimaan myös yksilöllisestä joustosta stressioireet koskevat noin 30 prosenttia vastanneista.

Vuoden 2003 tietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan 24 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista koki joustojen olevan tasapainossa.

Kandolinin ja työterveyslaitoksen professori Pekka Huuhtasen tekemä tutkimus perustuu Tilastokeskuksen työolotutkimukseen vuodelta 2003. Siihen haastateltiin yli 4000 palkansaajaa kaikista eri ammatti- ja toimialaryhmistä.

Aineiston perusteella 68 prosenttia palkansaajista teki säännöllistä päivätyötä. Määrä on selvästi vähentynyt 1980- ja 1990-lukuihin verrattuna.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.