Mainos

Yle käräjille maakuntaradioiden irtisanomisista

Journalistiliiton mukaan Yle ei olisi saanut irtisanoa väkeä maakuntaradioista samalla kun se rekrytoi uutta henkilökuntaa. Yle perustelee irtisanomisia vuoden alusta voimaan tulleella toimintamalliuudistuksella.

Journalistiliitto vie oikeuteen puolet Yleisradion maakuntaradioiden viimevuotisista irtisanomisista.

Käräjäoikeuksissa on vireillä tai niihin on menossa yhteensä yhdeksän Radio Suomen irtisanomista. Lisäksi työtuomioistuin punnitsee irtisanomisjärjestysriitaa, jossa on mukana kahdeksan erotettua. Juttuja on Journalistiliiton mukaan tulossa vielä lisää.

Ylen Radio Suomen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät viime vuoden marraskuussa. Niiden jälkeen Yleisradio irtisanoi 18 ihmistä. Lisäksi eläke- ja muiden järjestelyjen kautta vähennettiin 22 ihmistä.

Journalistiliiton riitautusten taustalla on se, ettei Yle olisi liiton mielestä voinut erottaa ihmisiä samalla, kun se rekrytoi uusia.

- Kun työnantaja irtisanoi maakuntaradioista 18, se vakinaisti 17 määräaikaista. Lisäksi maakuntaradioissa oli vielä auki kuusi paikkaa, joita ei edes tarjottu irtisanotuille, Journalistiliiton pääsihteeri Eila Hyppönen summaa.

Painotus siirtynyt juontajapersooniin

Yle perusteli irtisanomisia sillä, että se siirtyi tämän vuoden alusta uuteen toimintamalliin. Ylen mukaan Radio Suomen vähennykset suoritettiin asiallisesti.

- Yt-neuvottelut ja irtisanomiset suoritettiin tarkasti lain ja työehtosopimuksen mukaan, joten meidän mielestämme nämä ovat aiheettomia riitautuksia, Ylen henkilöstöhallinnon lakiasiainpäällikkö Heli Immonen sanoo.

Journalistiliiton pääsihteerin Eila Hyppösen mukaan Yleä edustava Palvelualojen toimialaliitto kirjoitti vastineessaan, etteivät Radio Suomesta irtisanotut olleet "Ylelle tärkeitä ammattityöntekijöitä". Irtisanomisiin eivät vastineen mukaan vaikuttaneet huoltovelvollisuus ja virkaikä.

- Nähdäkseni toimitustyö on jatkunut samalla tavoin kuin ennenkin. Muutosta aiempaan on se, että nykyisin painotetaan entistä enemmän juontajapersoonia, mutta eihän yhden maakuntaradion toimitus voi olla täysi persoonallisia juontajia, Hyppönen sanoo.

Journalistiliitolla 3-4 juttua vuodessa

Journalistiliitto on ajanut kymmenen viime vuoden aikana keskimäärin kolme tai neljä oikeusjuttua vuodessa. Monet näistä ovat liittyneet järjestäytymättömässä lehdistössä ja uusmediassa tehtyihin vähennyksiin.

Hyppönen kiistää, että liitto ajaisi irtisanomisia "lämpimikseen".

- Radio Suomen vähennyksissä oli sellaisia tapauksia, joissa myös ammattijärjestö katsoi, että asiallinen irtisanomisperuste on olemassa. Jos äänitarkkailu lopetetaan, niin se lopetetaan. Journalistiliitto ei todellakaan aja sitä linjaa, että jokainen irtisanominen riitautetaan, Hyppönen kuvaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.