Mainos

Yli puolet pahoinpitelyistä tehdään humalassa

Alkoholi tekee ihmisistä aggressiivisia, ja tämä näkyy myös tilastoissa. 2000-luvulla poliisin tietoon tulleissa pahoinpitelyissä noin 60–70 prosentissa epäilty on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.

Vuonna 2011 pahoinpitelyistä 56 prosenttia tehtiin humalassa, kun huumausaineilla oli osuutta vain 0,2 prosenttiin pahoinpitelyistä. Yhteensä poliisin tietoon pahoinpitelyjä tuli 40 171. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihdetilastollisesta vuosikirjasta.

Päihtyneenä tapaturmiin tai väkivaltaan kuoli 692 ihmistä. Yhteensä alkoholin käyttöön liittyviä kuolemia oli 2584.

– Väkivaltainen käytös ei rajoitu vain alkoholisteihin tai ongelmajuojiin, vaan myös taipumus aggressiiviseen käytökseen humalassa vaikuttaa asiaan. Joillekin alkoholi sopii huonommin kuin toisille, sanoo THL:n erikoistutkija tutkija Pia Mäkelä.

Tappavimmillaan alkoholi on sairauksien aiheuttajana. 73 prosenttia alkoholin käyttöön liittyvistä kuolemista johtui alkoholisairauksista ja -myrkytyksistä. Alkoholisairauksia ovat muun muassa maksa- ja haimasairaudet. Näistä maksasairaudet ovat lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti ja ne ovat ohittaneet alkoholimyrkytysten määrän kuolinsyynä.

Kun 1990-luvun loppupuolella näitä kuolemia oli saman verran, on maksasairauskuolemia nyt kaksinkertaisesti alkoholimyrkytyskuolemiin verrattuna. Tämä johtuu osin juomatapojen muutoksesta.

– Suomessa humalajuominen on yhä yleistä, mutta sen lisäksi täällä on omaksuttu niin kutsutut eurooppalaiset juomatavat, ja alkoholia juodaan yhä enemmän pitkin viikkoa. Alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt, mikä näkyy myös maksakirroosikuolemien määrässä, Mäkelä sanoo.

Synkistä luvuista huolimatta alkoholikuolemien kokonaismäärä on laskenut jonkin verran parin viime vuoden aikana.

– Mitä korkeampi on kulutus, sitä suuremmat ovat haitat. Alkoholin haitat kasvoivatkin nimenomaan kulutuksen kasvun myötä. Nyt kun alkoholin kulutus on laskenut, niin myös alkoholin haitat ovat vähentyneet, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Timo Varis.

Pia Mäkelä pitää nimenomaan humalajuomista ongelmana.

– Teoriassa olisi mahdollista käyttää sama määrä alkoholia niin, että haitat jäisivät vähäisemmiksi, jos humalaa esiintyisi vähemmän. Kulttuurissa juomatavat kuitenkin muuttuvat hitaasti.

Alkoholin kulutus kasvoi, kun alkoholiveroa kevennettiin vuonna 2004. Myöhemmin veroa on nostettu useamman kerran.

– Hinnalla on merkittävä rooli. Kun hinnat ovat nousseet viime vuosina muun muassa alkoholin veronkorotuksen seurauksena, niin myös haitat ovat vähentyneet ja kulutus laskenut, Varis sanoo.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.