Mainos

Ylilääkäri: Jälkiehkäisypillerin hyviä ja huonoja puolia liioiteltu

Jälkiehkäisypillereiden vapautuminen käsikauppaan reilut kymmenen vuotta sitten ei ole oleellisesti vaikuttanut aborttien määrään Suomessa.

Alun perin arvioitiin, että raskaudenkeskeytysten määrä voisi vähentyä jopa kolmanneksella reseptipakon poistumisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Vuosittain Suomessa tehdään noin 10 000 - 11 000 raskaudenkeskeytystä.

– Kun reseptipakko poistui kesällä 2002, tapahtui teini-ikäisten aborttien määrässä välittömästi noin kymmenen prosentin lasku. Muissa ikäluokissa muutoksia ei ole ilmennyt, sanoo Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter.

Jälkiehkäisypillereitä myytiin vuosittain noin 45 000 ennen niiden vapautumista. Vapautumisen jälkeen myynti on vakiintunut noin 100 000:een vuodessa, eli lääkkeen käyttö väestömäärään nähden on yhä hyvin pientä.

– Jos tilastoja katsotaan, niin lääkettä käytetään liian harvoin. Moni ei tunnista raskausriskitilannetta, eikä siksi ymmärrä turvautua jälkiehkäisyyn.

Toisaalta on myös ihmisiä, jotka käyttävät pilleriä "turhaan" eli tilanteissa, joissa raskausriski on häviävän pieni.

– Jos on esimerkiksi yhden e-pillerin unohtanut, niin yleensä jälkiehkäisyä ei tarvita, sanoo Apter.

Suomessa markkinoilla on kaksi jälkiehkäisytuotetta, Ellaone ja Norlevo, joista jälkimmäinen on reseptivapaa.

Katumuspillerisanalle kritiikkiä

Apterin mukaan jälkiehkäisypillereiden hyviä ja huonoja puolia on vahvasti liioiteltu. Esimerkiksi lääkkeen ehkäisytehoa usein yliarvioidaan.

– Jälkiehkäisypillerin ehkäisyteho on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi e-pillereiden tai kierukan, korostaa Apter.

Myös asenneilmapiiri jälkiehkäisyyn on ollut Apterin mielestä osittain negatiivinen.

– Pillerin ottamista on pidetty jotenkin tuomittavana. Jälkiehkäisypillerin rinnastaminen aborttiin on myös virheellistä – ne ovat kaksi täysin eri asiaa, sanoo Apter.

Ylilääkäri arvostelee myös käsitettä "katumuspilleri", jona jälkiehkäisypilleristä usein puhutaan.

– Sitä on käytetty hieman paheksuvaan sävyyn. Jälkiehkäisyhän ei katumukseen mitenkään auta, Apter pohtii.

Ehkäisyneuvontaa ei haluta apteekissa

Ongelmia on myös siinä, miten tai millä tavalla tietoa jälkiehkäisypillereitä pitäisi edistää. Tietouden lääkkeestä tulisi olla kaikkien ulottuvilla, mutta lääkkeen liiallinen markkinointi voisi johtaa sen käyttämiseen väärissä tilanteissa.

– Jälkiehkäisypilleri ei sovi epäluotettavuutensa vuoksi säännölliseen ehkäisyyn, Apter muistuttaa.

15 vuotta täyttänyt saa jälkiehkäisypillerin apteekista pyytämällä. Apterin mukaan apteekkarin olisi hyvä kertoa lääkettä antaessaan asiakkaalle muista, varmemmista ehkäisykeinoista.

– Sitähän on paikoitellen yritetty, mutta se ei ole kovinkaan hyvin sujunut. Tämä johtuu varmaan siitä, että jälkiehkäisypillerin ostaja ei ehkä apteekissa ole valmis ottamaan ehkäisyneuvontaa vastaan. Moni haluaa pakkauksen ja mahdollisimman pian ulos apteekista.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.