Mainos

Yliopistoissa ikuisuusopiskelijoita jopa neljännes

Opetusministeriön selvityksen mukaan liki neljäsosa yliopistoissa kirjoilla olevista opiskelijoista ei näytä opiskelevan lainkaan. Selvitys perustuu Tampereen ja Joensuun yliopistojen tietoihin. Niiden mukaan yli 23 prosenttia opiskelijoista ei toissa lukuvuonna saanut yhtään opintoviikkoa. Sama kävi viime vuonna ilmi Helsingin yliopistossa yliopiston omissa selvityksissä.

Näiden tietojen mukaan kaikissa yliopistoissa olisi kirjoilla yhteensä yli 27000 opiskelijaa, jotka eivät varsinaisesti opiskele. Lisäksi yliopistoissa vähintään joka kolmas ja ammattikorkeakouluissa joka neljäs opiskeli alle 25 opintoviikkoa vuodessa.

25 opintoviikon vuotuista määrää ehdotetaankin nyt osa-aikaisen opiskelun rajaksi, jonka avulla tilastoissa voitaisiin erottaa päätoimiset opiskelijat osa-aikaisista opiskelijoista. Näin 31 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat mukaan lukien tilastoitaisiin osa-aikaisiksi.

Osa-aika- ja kokoaikaopiskelun erottelu muuttaisi Suomen sijoitusta kansainvälisissä vertailuissa. Näin laskettuna korkeakoulurahoitus ylittää teollisuusmaiden järjestön OECD:n keskiarvon, sillä osa-aikaiset opiskelijat muunnetaan vertailuissa pienemmäksi määräksi täyspäiväisiä opiskelijoita. Aiemmin opiskelijakohtaisen panostuksen on laskettu olevan Suomessa liki 20 prosenttia alle OECD-keskiarvon.

Selvitykset ja esitykset sisältyvät koulutustilastointia pohtineen työryhmän muistioon. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää.

Ala ratkaisee

Ammattikorkeakouluissa ilman suoritusmerkintöjä jää selvityksen mukaan vain joka sadas läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija eli yhteensä vajaa tuhat henkeä koko maassa. Ammattikorkeakouluja koskeva tieto perustuu Satakunnan ammattikorkeakoulun tietoihin, mutta myös pääkaupunkiseudulla toimivan Laurean tilastot ovat samansuuntaisia, todetaan selvityksessä.

Osapäiväopiskelijoiden määrää on vaikea erottaa tilastoista yksiselitteisesti, sillä suoritusten määrä vaihtelee opintojen eri vaiheissa. Valmistumisvuonna merkintöjä karttuu niukasti, mikä vinouttaa keskiarvoja.

Yksi mahdollisuus on tutkia toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden rekistereitä erikseen. Näistä yliopisto-opiskelijoista 34 prosenttia jäi alle 25 opintoviikon rajan. Ammattikorkeakouluissa osapäiväisten osuus olisi nuorten koulutuksessa 24 prosenttia ja aikuiskoulutuksessa 42 prosenttia.

Jos aineistoksi otetaan kaikkien vuosikurssien opiskelijat, osa-aikaisten joukko kasvaa yliopistoissa noin 56 prosenttiin. Tällöinkään ei ole laskettu mukaan niitä, jotka eivät suorittaneet yhtään mitään. Tämän laskutavan mukaan siis vain joka viides kirjoilla oleva opiskelija opiskee kokoaikaisesti.

Helsingin yliopiston selvityksen mukana opintosuoritusten määrää vaihtelee jyrkästi eri aloilla. Luonnontieteissä ja humanistisella alalla noin 28 prosenttia opiskelijoista jäi ilman merkintöjä, lääketieteessä vain 4,8 ja eläinlääketieteessä 6,3 prosenttia opiskelijoista. Myös opinnoissaan edenneistä ahkerimpia olivat lääketieteen sekä farmasian opiskelijat, joista runsas 60 prosenttia suoritti vuodessa yli 30 opintoviikkoa. Luonnontieteissä tähän ylsi alle joka viides ja humanistisissa tieteissä alle joka kuudes opiskelija.

Töissä vuoden ympäri

Työryhmä tarkastelee muistiossaan myös yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan liki joka kolmas opiskelija teki ainakin jonkin verran töitä koko vuoden ajan. Puolet oli erilaisissa työsuhteissa vähintään puolet vuodesta.

Noin puolet opiskelijoista ansaitsi alle 54000 markkaa vuodessa eli oli tulojensa puolesta oikeutettu saamaan opintolainaa. Useampi kuin joka viides tienasi yli 103000 markkaa vuodessa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.