Mainos

Ylioppilastutkinnon uudistus lykkääntyy

Opetusministeri Maija Raskin mukaan ylioppilastutkinnon uudistus lykkääntyy väistämättä opetusministeriön kaavailemasta keväästä 2001, koska sivistyspoliittinen ministerityöryhmä päätti tiistaina antaa asian vielä uuden työryhmän valmisteltavaksi.

Kuullun ymmärtämistä

Rask totesi kuitenkin eilen STT:lle olevansa tyytyväinen siihen, ettei tutkinnon uudistaminen kariutunut kokonaan. Ylioppilastutkinnon tulevaisuus linjataan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jonka opetusministeri toivoo vievänsä koko hallituksen päätettäväksi vielä joulun ja uudenvuoden välillä.
Etenkin RKP on vastustanut aiottua uudistusta, koska opetusministeriön esittämässä tutkintomallissa voi jättää suorittamatta esimerkiksi toisen kotimaisen kielen kokeen. Rask korostaa, ettei kyse ole kuitenkaan pelkästä ruotsin kielen asemasta.

Tulevassa työryhmässä pohditaan myös sitä, pitäisikö kokeen olla entistä monipuolisempi. Ylioppilastutkintoa halutaan yleisesti kehittää nimenomaan yleissivistävänä kokeena, ministeri huomauttaa. Nykyistä tutkintomallia on arvosteltu siitä, että äidinkielen ja muiden kielten lisäksi ei tarvitse ääritapauksessa suorittaa kuin yksi aine, josta on reaalikokeessa riittävästi kysymyksiä. Näin ylioppilaaksi selviää esimerkiksi suorittamatta sen enempää matematiikkaa kuin luonnontieteitäkään.

Rask pitää sivistyspoliittisen ministeriryhmän jäljiltä suurimpana muutoksena sitä, että erityislukioiden lupakäytäntö säilyy ja vanhat erityislukiot säilyttävät myös korotetun valtionosuutensa. Opetusministeriö oli esittänyt, että erityisluvista luovuttaisiin ja kaikille lukioille annettaisiin hieman lisää liikkumatilaa opetuksensa painottamisessa.

Käytännössä ministeriryhmän ratkaisu merkitsee sitä, että tilanne pysyy jokseenkin nykyisellään. Erityislupia ei ole tarkoitus juuri jakaa lisää kuten ei enää viime vuosinakaan. Uudet erityislukiot eivät myöskään ole saaneet korotettua valtionosuutta vuoden 1993 jälkeen, mutta etenkin urheilupiirit ovat pitäneet tärkeänä vanhojen urheilulukioiden lisärahoituksen säilyttämistä.

Ammattikorkeakoulut yhä kiistakapulana

Ministeriryhmässä palattiin odotetusti myös koulutuspoliittiseen kestokiistaan eli ammattikorkeakoulujen harjoittamaan tutkimukseen. Ministerit kirjasivat kehittämissuunnitelmaan, että uusi korkeakoulusektori voi saada valtion budjettirahaa tutkimuksen edellytyksiin eli esimerkiksi laitehankintoihin tai tutkimusasiamiehen palkkaamisen. Itse "tutkimus- ja kehittämistoiminta" jää kuitenkin ulkopuolisten rahoitettavaksi.

Sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä on Raskin lisäksi sekä RKP:n, vihreiden, vasemmistoliiton että kokoomuksen edustus.
(STT)
Suomen Lukiolaisten Liiton www-sivut
Ammattikorkeakouluissa opiskelevien keskusjärjestö

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.