Mainos

Ympäristöministeri moittii maatalouden kuormitusta vesistöihin

Tiilikainen kaipaa maataloudelta myös uusia toimintatapoja kuormituksen vähentämiseksi.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) maatalouden kuormitus vesistöihin on sydämen asia, eikä hän säästele sanojaan sen vähentämisen puolesta. Tiilikaisen mukaan etenkin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pelloilta tulee yhä liikaa ravinnekuormitusta vesistöihin.

Ministeri pyrkii haastamaan viljelijöitä ravinnetaseajatteluun, jossa pitäisi laskea, kuinka paljon maatilalle ostetuista ravinteista poistuu tuotteiden mukana tilalta ja kuinka paljon valuu vesistöihin.

- Ihanteellisessa tilanteessa ne ovat täysin tasapainossa. Jos myyty määrä on paljon pienempi kuin tuotantopanoksissa käytetty määrä, niin johonkin ravinteita hukkautuu, Tiilikainen painottaa.

Vaikka kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden lisäämisestä olisikin apua, Tiilikainen kaipaa maataloudelta myös uusia toimintatapoja kuormituksen vähentämiseksi. Ministerin mukaan tulisi selvittää, voidaanko pelloilla kannattavasti viljellä monivuotisia nurmikasveja biokaasun tuotantoon.

Ei ristiriitaa 141-tuen kanssa

Maatalouden vesistökuormitusta on yritetty hillitä toden teolla 1990-luvulta lähtien, mutta kehitys on jäänyt heikoksi.

- Täytyy sanoa, että on tehty jo paljon. Viljelijät ovat jo sitoutuneet ympäristötukeen, ja sitä kautta viljely on tarkentunut ja lannoitteiden käyttö vähentynyt. Aina kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä, on sellainen puskurivaikutus ja viive, ministeri muotoilee.

Tiilikainen ei näe ongelmallisena, että maatalouden pahimmat kuormitusalueet ovat pääosin myös Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen eli 141-tuen piiriin kuuluvia alueita.

- Itse asiassa ei. Yksi syy näiden alueiden ravinnekuormituksiin on viljelykiertojen yksipuolisuus. Siellä ei ole monivuotista nurmiviljelyä, koska nautatalous on vähissä. 141-tuen jatkolla pyritään varmistamaan kotieläintalouden toimintaedellytykset näillä alueilla, Tiilikainen vastaa.

Omalla tilallakin ympäristönsuojelua

Tiilikainen on 41-vuotias luomuviljelijä Ruokolahdelta. Paula Lehtomäen äitiysloman sijaisena toimiva ministeri haluaa osoittaa omalla esimerkillään, että vesistönsuojelun roolia tulee korostaa tulevaisuudessa.

- Vihannesviljelytilalla alettiin siirtyä luomuun vuonna 1987. Hyötyinä on monipuolinen viljelykierto ja se, ettei käytetä keinolannoitteita, hän kertoo.

- Pelloilta tulevat vedet on ohjattu erillisiin altaisiin, joista samalla otetaan kasteluvesi eli kyseessä on ikään kuin veden ja ravinteiden kierto. Se mikä pelloilta valuu, pystytään kastelun kautta vihannesmaille palauttamaan.

(MTV3-STT)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.