Mainos

Yt-lain uudistusesitys valmistuu myöhässä

Yhteistoimintalain uudistamista pohtinut komitea joutui pyytämään jatkoaikaa jo kerran aiemminkin, tammikuussa.

Yhteistoimintalain uudistaminen näyttää lykkäytyvän ainakin tämän kuun lopulle. Lain kokonaisuudistusta valmistelevan komitean määräaika päättyy maanantaina, mutta se ottanee ainakin runsaan viikon lisäajan.

Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen vetämä kolmikantainen komitea joutui pyytämään jatkoaikaa jo tammikuussa, kun työmarkkinaosapuolten riitahaarukka osoittautui liian suureksi.

Yt-laki koskee henkilöstön vähentämisiin, lomautuksiin ja osa-aikaistamisiin liittyviä kysymyksiä. Selvityksen kohteena on se, kuinka työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia voidaan sovittaa yritysten hallintoelimissä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevissa asioissa.

Komiteasta päätettiin hallitusohjelmassa 2003, mutta se on työskennellyt tiiviisti noin vuoden ajan. Alkua hidastivat EU-direktiivi ja viime tulosopimuksessa sovitun muutosturvan valmistelu ja muut tehtävät. Komitean tehtävänä on muun muassa yksinkertaistaa ja selkeyttää lain rakennetta sekä kehittää työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta. Käytännössä uudistuksia ovat hidastaneet monet työnantajien ja ay-liikkeen väliset periaatteelliset kiistat.

Ay-liike laajentaisi lain soveltamisaluetta

Nykyinen yhteistoimintalaki on peräisin 1970-luvulta. Etenkin palkansaajapuoli vaatii muutoksia, koska sekä yritysten toimintaympäristö että työsuhteet ovat muuttuneet epävakaiksi. Nykyistä yt-lakia kutsutankin irtisanomislaiksi.

SAK:n johtajan Lauri Lylyn mukaan kiisteltävänä ovat keskeiset kysymykset eli lain soveltamisrajat ja koko neuvotteluprosessi. Koska työpaikat ovat pienentyneet tehtaista pajoiksi, ay-liike vaatii, että yt-neuvottelujen tulisi koskea myös 10 hengen työpaikkoja nykyisen 30 sijaan. Se toisi lain piiriin 600 000 uutta yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajaa.

Työntekijäpuoli vaatii myös, että yritysten työntekijämäärää laskettaessa tulisi huomioida myös määräaikaiset työntekijät. Samalla haluttaisiin parantaa henkilöstön ja sen luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia. Vaatimuslistalla ovat myös irtisanomiskorvaukset ja työnantajalle rikkomuksista koituvat sanktiot. Lakiin on kaavailtu myös liikkeen luovutustilanteita koskevia säädöksiä.

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut, että yt-lakia ei pidä sotkea osaksi normaalia työehtojen sopimista, vaan sen rooli on pidettävä siitä erillään. Työnantaja haluaa nykyistä joustavamman ja selkeän lain.

Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden juridiikkaa selvitetään myös Kari-Pekka Tiitisen vetämässä työryhmässä, joka aloittanee työnsä vasta yt-lakikomitean saatua työnsä valmiiksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.