Mainos

Anneli Sauli ja Jenni Banerjee yhdessä valkokankaalle

Anneli Sauli palaa valkokankaille Saara Cantellin uudessa elokuvassa. Vuoden päästä ensi-iltaan tulevan filmin toinen tähti on New Yorkin ja Suomen väliä sukkuloiva Jenni Banerjee.

Kelloseppäkoulun pihalla Espoossa on hiljaista. Vain vanhan oppilasasuntolan ikkunan alle pystytetty spottivalo ja ulko-oven lähelle parkkeerattu kuvausrekka vihjaavat, että sisällä tapahtuu jotain erikoista.

Sisällä onkin jo täysi hulina. Siellä kuvataan Unna & Nuuk -lastenelokuvasta tutun Saara Cantellin uutta elokuvaa. Meneillään on kuvausten toiseksi viimeinen päivä ja ilmassa on ripaus helpotusta.

Näyttelijä Sampo Sarkola, Jenni Banerjee, ohjaaja Saara Cantell ja Anneli Sauli elokuvan Tuokioita kuvauksissa Tapiolassa, Espoossa 22. huhtikuuta 2009. (Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä.)

Keväällä 2010 ensi-iltaan tulevan elokuvan tähtikaartiin kuuluvat muun muassa Jenni Banerjee, Leena Uotila, Sampo Sarkola, Johanna af Schultén ja suomielokuvan legenda Anneli Sauli. Tuokioita-työnimellä kulkeva filmi kertoo naisen elämän tärkeistä päätöksistä.

Kotimaisen elokuvan kiintotähti

Hilja – maitotyttö -elokuvassa läpimurron 50-luvulla tehnyt Anneli Sauli, 76, on nähty viimeksi Myrsky-elokuvassa. 2000-luvun puolella hän on näytellyt myös Ganes- ja Mies vailla menneisyyttä -elokuvissa. Lisäksi hän on ollut mukana tv-sarjoissa Hovimäki ja Käenpesä.

Tuokiota-filmin lisäksi Saulia työllistää parhaillaan hänen omasta elämästään tehtävä dokumentti. Elokuvasäätiön ja TV1:n rahoittama ja Timo Humalojan tuottama, käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti kertoo Saulista suomalaisen elokuvan ikonina ja myyttinä.

Tiukka ja ammattimainen näyttelijä

Anneli Sauli ja Jenni Banerjee Saara Cantellin elokuvan kuvauksissa. (Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä.)

Tuokioita-elokuvan nuoremmat tähdet, Jenni Banerjee ja Sampo Sarkola, luonnehtivat Saulia tiukaksi ammattilaiseksi.

– Hän on hyvin tarkka ja ammattimainen. Hän tietää koko ajan missä on kamera, missä vaiheessa vain harjoitellaan ja milloin pitää alkaa näytellä. Elokuvan tekemisen ekonomia on hänellä hyvin hallussa, Sarkola sanoo.

– Legendahan hän on, ja on mieletön kunnia näytellä hänen kanssaan. Yhteistyö on ollut antoisaa ja opettavavasta. Hänellä on myös hyvä kuri ja tietoisuus siitä, miten asioita tehdään. Itsestä välillä tuntuu, olenko liian lepsu. Toki näyttelemisen tapoja on erilaisia, mutta hänen työnsä on ihan ihailtavaa, Banerjee kehuu.

Saulia nuorempien kollegoiden arviot naurattavat.

– Myönnän, että olen säntillinen ja tarkkaavainen, mutta täytyyhän tässä työssä olla itsekuria! Kotona pitää tehdä paljon valmistavaa työtä, että osaa roolinsa kunnolla. Ei sitä täällä kuvauspaikalla enää opetella. Ei saa myöskään olla välinpitämätön, koska siinä ovat toisetkin ihmiset kysymyksessä, jos on itse epävarma eikä viitsi opetella rooliaan, Sauli arvostelee.

Kutsu Saksaan tuli oikeaan aikaan

Saksalais-suomalaisen avaruuskoiraelokuvan tekoa. Kuvassa vas. Anneli Sauli, Möhner ja Freedland, 11. huhtikuuta 1958. (Kuva: Lehtikuva.)

Anneli Sauli on näytellyt yli neljässäkymmenessä elokuvassa. Niistä kymmenen hän teki Saksassa nimellä Ann Savo. Saksaan hänet bongattiin Hilja – maitotyttö -elokuvasta, jota esitettiin 50-luvulla myös Berliinissä.

– Saksaan kutsu tuli hyvään aikaan. Suomessa oli kotimaisen elokuvan kriisi ja lama, eikä täällä olisi ollut töitä. Joku manageri, joka oli ostanut filmin Saksaan, tuli katsomaan minua ja oli vähän pettynyt, kun olinkin mustatukkainen enkä Hiljan tavoin vaaleampi, punahiuksinen. Olin vähän toinen tyyppi muutenkin privaatissa. Hän kuitenkin lanseerasi minut Saksaan.

Elämä on sattuman kauppaa

Saulin mielestä elämän suuret valinnat tapahtuvat sattumalta.

– Niin tapahtui minun filmitähdeksi tulonikin. Tulin teatterista teatteripäiville ja minut satuttiin huomaamaan. Sitten minut pantiin elokuvaan ja löydettiin Saksaan. Suomeen tultuani olin työttömänä monta vuotta. Sitten pääsin Turkan teatteriin Joensuuhun, jossa olinkin 25 vuotta ja sain tehdä maailman suurimpia rooleja.

Menestyäkseen elämässä sattumista pitää osata ottaa kaikki irti.

– Esimerkiksi minä pidän itsestäni hyvää huolta. Olen käynyt yli kolmekymmentä vuotta kuntosalilla, juoksemassa ja hiihtämässä ja olen joskus hypännyt avantoonkin. Siksi olen edelleen elokuvissakin mukana, Sauli arvelee.

Ei ole vääriä valintoja

Anneli Sauli ja Jenni Banerjee Saara Cantellin ohjaaman elokuvan Tuokioita kuvauksissa Tapiolassa, Espoossa 22. huhtikuuta 2009. (Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä.)

Jenni Banerjee on vieraillut Suomessa viime aikoina tiiviisti elokuvien teossa. Tuokioita-filmin kuvausten ohessa hän on näytellyt Filmiteollisuuden ja Ylen tuottamassa ja Joona Tenan ohjaamassa Parasta aikaa -tv-sarjassa.

Vaikka kotimaa kutsuu Banerjeetä yhä useammin myös tuoreen rakkauden, Olli Saarelan, vuoksi, vakituinen koti on edelleen New Yorkissa. Nuori näyttelijä pohtii Yhdysvaltoihin muuttamisen vaikutusta elämäänsä Cantellin elokuvan teeman kautta.

– Aina välillä sitä miettii, mikä on oikea ja mikä väärä ratkaisu. Toki minusta tuntuu, että New York on ollut ehdottomasti oikea valinta. Silti leikin välillä ajatuksella, miten olisi käynyt, jos olisin jäänyt.

Mitään päätöksiään Banerjee ei tunnusta katuvansa.

– En ajattele asiaa noin. Olematta ihan hirveä fatalisti ajattelen ja uskon syvällä sydämessäni, että joku johdattaa meitä tekemään oikeita ratkaisuja.

Mikä elokuvalle nimeksi?

Anneli Sauli (vas.) ja Jenni Banerjee (oik.) kuuntelevat ohjaaja Saara Cantellin ohjeita elokuvan Tuokioita kuvauksissa Tapiolassa, Espoossa 22. huhtikuuta 2009. (Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä.)

Ohjaaja Saara Cantellin mielen kuvausten loppuminen saa haikeaksi.

– Nämä ovat olleet kauhean ihanat kuvaukset ja ihana työryhmä ja näyttelijät, ja tuntuu että vasta nyt on päästy vauhtiin. Tosin tässä elokuvassa on vähän poikkeuksellinen metodi, että kuvaamme yhdellä kuvalla jokaisen kohtauksen, eli pitkiäkin jopa viidentoista minuutin kohtauksia putkeen ilman leikkausta. Se on edellyttänyt pitkää harjoitteluaikaa ennen kuvauksia. Siinä vaiheessa on ollut aikaa hitsautua yhteen.

Cantell kehuu koko työryhmää.

– Minulla on ollut tässä oikea dream team. Olen itse tehnyt käsikirjoituksen ja kirjoittanut roolit suoraan tietyille näyttelijöille. Myös Jenni ja Anneli tulivat mieleen hyvin varhaisessa vaiheessa. Oli ihanaa, että he kaikki pääsivät mukaan.

Tekeillä olevan elokuvan teema kilpistyy Cantellille kuluvan vuoden aikana ainakin yhdessä päätöksessä: elokuvalta puuttuu nimi.

– Minulle se on vaikea tehtävä, vaikka tiedän, että jotkut ovat siinä hirveän hyviä. Oma kokemukseni on, että jos nimeä ei ole heti alusta asti, sitä yleensä joutuu hakemaan tosi pitkään. On vain luotettava, että kyllä se ennen ensi-iltaa löytyy, Cantell naurahtaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.