Mainos

Ateneumin syksyn aloittaa Maa meren takana -näyttely

Ateneumin taidemuseon syyskausi alkaa Maa meren takana -näyttelyllä, joka esittelee tanskalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten taiteilijoiden Ranskan ja Englannin rannikkoseuduilla maalaamia teoksia vuosilta 1860-1900.

Esillä on 90 teosta, jotka on lainattu pohjoismaisista ja ranskalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Caenin ja Ateneumin taidemuseoiden yhteistyönä toteutettu näyttely oli esillä Ranskassa elokuun loppupuolelle saakka.

Yli 30 taiteilijasta suomalaisia on tusina. Esillä ovat tiettävästi kaikki seuduilla työskennelleet kaksitoista suomalaista naistaiteilijaa, muiden muassa Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Ada Thile'n ja Helena Westermarck.

Pariisista tuli 1800-luvun jälkipuoliskolla eurooppalaisten ja amerikkalaisten taiteilijoiden tärkein matkakohde. Saksan sijasta myös nuoret pohjoismaiset taiteilijat alkoivat etsiytyä Pariisiin, jonka kosmopoliittinen suurkaupunkiympäristö ja dynaaminen taide-elämä erosivat olennaisesti kotimaan oloista.

Ranskassa herännyt kiinnostus ulkoilmamaalaukseen sai monet taiteilijat jättämään kaupunkiateljeet ja matkustamaan maaseudulle. 1870-luvulla pohjoismaisetkin taiteilijat löysivät Bretagnen ja Normandian omaleimaisen luonnon ja kulttuurin.

Ensimmäisiä pohjoismaisia Ranskan rannikolle matkustaneita taiteilijoita oli ruotsalaisen ulkoilmamaalauksen pioneereihin kuulunut Alfred Wahlberg. Hän tallensi Normandiassa Le Havren näkymiä jo vuonna 1868. Suomesta matkusti Bretagneen kesällä 1869 Oscar Kleineh, ja Berndt Lindholm maalasi Ranskan pohjoisilla rannoilla seuraavana vuonna.

Vaikutus ulottui kotimaahan

Monet pohjoismaiset maalarit, muun muassa norjalaiset Frits Thaulow ja Christian Skredsvig viihtyivät Bretagnen ja Normandian rannikolla vuosia. Suomalaisista muiden muassa Ame'lie Lundahl palasi sinne kesäisin yhä uudelleen.

Seudulla vietetty aika vaikutti taiteilijoihin eri tavoin. Jotkut, kuten ruotsalainen August Hagborg, löysivät sieltä uusia aiheita maalaustavan muuttumatta paljoakaan. Toisten taide sai tunnusomaiset piirteensä juuri valtameren rannikolla työskentelyn myötä. Heihin kuuluivat Carl F. Hill, Per Ekström ja August Strindberg.

Seudulla työskennelleitä taiteilijoita yhdisti pyrkimys välittömään kosketukseen luonnon ja todellisuuden kanssa. Vapaa siveltimenkäyttö ja realistinen henkilökuvaus syrjäyttivät akateemisen perinteen mukaisen, huolellisesti viimeistellyn historiamaalauksen ja kirjalliset aiheet. Myös romanttinen kansanelämän kuvaus sai väistyä. Siirryttiin vaaleampaan väriasteikkoon ja suoraan, koruttomaan esitystapaan. Maalaus toteutettiin usein kokonaan kohteen äärellä ulkosalla.

Useimmille näyttelyn taiteilijoille aika Bretagnessa ja Normandiassa oli taiteellisen kehityksen kannalta merkittävä. Kotiin palattuaan monista heistä tuli maansa maalaustaiteen keskeisiä vaikuttajia ja radikaaleja uudistajia.

Maa meren takana -näyttely on esillä joulukuun 2. päivään saakka.

(MTV3-STT)
KUVATEKSTIT

Ame'lie Lundahl: Bretagnelaistyttö ruukku kädessä (1884). Kuva Hannu Aaltonen, Kuvataiteen keskusarkisto.

Oscar Kleineh: Katu Quimperissa (1871). Kuva: Museokuva.

16:43

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.