Mainos

Ateneumissa avataan Eero Järnefeltin taiteen suurnäyttely

Ateneumin taidemuseossa avautuu huomenna Eero Järnefeltin taiteen suurnäyttely.

Näyttely kattaa laajasti Suomen maalaustaiteen niin sanottuihin kultakauden mestareihin kuuluvan Järnefeltin tuotantoa. Esillä on toukokuun loppupuolelle saakka yli 200 taiteilijan maalausta, akvarellia ja piirustusta.

Joensuussa viime vuonna valtavan suosion saavuttaneen Järnefelt-näyttelykokonaisuuden lisäksi Ateneumissa on esillä useita ennen näkemättömiä teoksia esimerkiksi Pietarin Eremitaasin ja Tukholman Nationalmuseumin kokoelmista. Lisäksi lainassa on uusia töitä yksityiskokoelmista.

Ateneumissa teokset esitellään teemakokonaisuuksina, joita ovat muun muassa Vuodenaikojen vaihtelua ja luonnonkuvausta, Kansankuvausta, realismia ja satiiria, Suvirannan koti ja taiteilijan perhe sekä Koli ja suuret maisemat. Pelkästään Koli-aiheisia tauluja Järnefelt maalasi viitisenkymmentä.

Raatajat rahanalaiset

Näyttelyssä on tietenkin esillä Järnefeltin kuuluisin maalaus Raatajat rahanalaiset, joka valmistui vuonna 1893. Siinä taiteilija kuvaa maatyöläiset anonyymisti, raatamiseen syventyneinä.

Poikkeuksen tekee vain nokikasvoinen tyttö, joka on pysähtynyt hetkeksi ja tuijottaa väsyneenä suoraan ulos maalauksesta. Maalaus oli esillä jo valmistumisvuoden syksynä Helsingissä taiteilijain syysnäyttelyssä, missä se herätti suurta kiinnostusta ja ihastusta. Keskustelu taulun sisällöstä alkoi heti ja jatkuu tänäkin päivänä.

Taulussa on nähty yhteyttä muun muassa ranskalaiseen talonpoikaiskuvauksen perinteeseen, josta sen kuitenkin erottaa keskushenkilöksi nostettu tyttö. Juuri tytön vuoksi on pohdittu teoksen yhteyttä venäläiseen tendenssirealismiin ja tolstoilaisuuteen.

Vaikka Raatajien tyttöä ei ajattelisikaan yhteiskunnallisena kannanottona, hänet voi kyllä nähdä Järnefeltin henkilökohtaisena myötätunnon osoituksena. Tällaisia raskaan työn liian varhain uuvuttamia lapsia hän oli nähnyt matkoillaan rajaseuduilla, Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Tosin on sanottu, ettei Järnefelt aina nähnyt paljonkaan ihannoitavaa siinä kansassa, johon hän matkoillaan tutustui, ja usein hän pyrki ironisoimalla saamaan yliotteen ihmistyypeistä, joita hän ei voinut kokea "ideaalisiksi". Tästä lähtökohdasta on ehkä tulkittava myös akvarellia Isäntä ja rengit, jossa saamaton, "hölttähousu" isäntä katsoo sivusta, miten laiskat rengit loikovat pihanurmikolla.

Mestarit kultakauden

Eero Järnefelt oli syvästi isänmaallinen, kuten kultakauden mestareihin hänen lisäkseen lukeutuvat Akseli Gallen-Kallela ja Albert Edelfeltkin.

Edelfelt oli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu taiteilijamme. Hänen taiteensa on eleganttia ja briljanttia, pehmeää ja viehättävää.

Gallen-Kallelan taide puolestaan edustaa taipumatonta ja villiä, iskevää ja dramaattista suomalaisuutta. Eero Järnefeltin taide on lyyristä ja tunnelmallista, jos kohta juuri henkilökuvissa usein myös satiirin ja hiljaisen huumorin sävyttämää.

Suuria taiteilijoita yhdisti paitsi isänmaallisuus ja ammatillinen toveruus, myös Suomen taiteen parhaaksi toimiminen. Oman taiteensa ohella heidän panoksensa nuoremman suomalaisen sukupolven taiteilijoiden esiin nostamisessa ja tukemisessa oli merkittävä.

Näyttelyn yhteydessä Otava julkaisee Leena Lindqvistin toimittaman kirjan Taiteilijan tiellä, Eero Järnefeltin elämästä ja taiteesta.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.