Mainos

Berliinin taidemaailma on syrjäyttänyt Pariisin ja New Yorkin

Berliinin jälleenrakennus on antanut taiteilijoille ennennäkemättömät mahdollisuudet. Berliini on imenyt luovien alojen yrittäjiä kuin aikoinaan Amerikan kultakuume - myös Suomesta. Elinkustannukset ovat niin halvat että Suomen opintolainalla tai taiteilija-apurahalla tulee hyvin toimeen.

Taitelijoiden palkat ja korvauksetkin ovat Berliinissä usein alhaisemmat kuin Suomessa mutta miljoonakaupunkiin tullaan koska siellä ovat "kaikki muutkin".

Luovaa tuotantoa hakevat yritykset, taidegalleriat ja musiikkibisnes on muuttanut muualta Saksasta ja Euroopasta Berliiniin tai ainakin perustanut haarakonttorinsa tänne.

Kun taiteen tuotannon keskeiset lenkit ovat jossakin paikassa, muiden on tultava sinne etsimään mahdollisuuksiaan.

MTV3 haastatteli Berliinissä yli kymmentä suomalaista taiteilijaa, menestyneimmätkin tunnustivat, ettei alku ollut aivan helppoa.

– Kun tulin opiskelemaan Universität der Künste in Berliniin vuonna 1988, muurin molemmin puolin meitä oli kaksi tai kolme, Ruotsistakin vain yksi taiteilija, kertoo Robert Lucander, joka nyt on saman opinahjon professori.

Lucander maalaa edelleen aktiivisesti ja myy töitään eri puolille maailmaa. Haastatteluhetkellä sarja Angela Merkelistä on lähdössä Hampurin uuteen taidehalliin.

– Työni heijastelevat median antamia ihmiskuvia, kertoo Lucander.

– En ota kantaa politiikkaan, haluan vain tehdä taidetta, joka on parempaa kuin mikään jo tehty.

Pankkimiehestä taiteilijaksi

Nuorten taitelijoiden joukkoa värittää Juhani Seppovaara, Suomen Pankin entinen tutkija. Hän hyppäsi oravanpyörästä ja myi DDR:n nostalgiaa kuvaavalla kirjallaan hyvin.

– Tämä on hirmu avoin, innostava, vihreä kaupunki, kylämäinen ilman kylän kyttäämismenttaliteettia. Täällä voi elää vapaasti kukin tavallaan ja tämä on tietysti halpa kaupunki eurooppalaisittain, kertoo Seppovaara..

– Nuorista suomalaista kuvataitelijoista hirmu suuri osa asuu Berlinissä jo, hän jatkaa.

Seppovaara kiittelee ikäsyrjinnän olemattomuutta.

– Ei ole missään sellaista tunnetta, että vanhempi ihminen olisi väärässä paikassa. Nuoret joita tänne tulee on samassa elämäntilanteessa kuin minä. He ovat tulleet uuteen paikkaan, heillä on uudet ystävät, uusi kieli ja osittain uusi tekeminen niin kuin minulla tämä videokuvaaminen; olemme siis aika samassa tilanteessa vaikka olemme ihan eri sukupolvea.

Katso Merja Sundströmin jututKymmenen uutisissa 27.11.2011

Huomenta Suomessa 28.11.2011

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.