Mainos

Dario Fo Rossinin jäljillä

Teatterinero kirjoitti Matka Reimsiin -librettoon puuttuvan kritiikin.

Suomen kansallisooppera on yksi taidemaailman keskipisteistä perjantantaina 17. tammikuuta. Silloin suurella näyttämöllä saa ensi-iltansa Gioachino Rossinin ooppera Matka Reimsiin, jonka libretosta kolmasosan on uudestaan kirjoittanut Nobel-kirjailija Dario Fo. Hän myös ohjaa ja lavastaa oopperan.

Teatterinero pitää vuonna 1825 kantaesitettyä oopperaa Rossinin sävellyksistä suurenmoisimpana, joten hänen mielestään se ansaitsi paremman tekstin kuin Luigi Balocchin alkuperäislibretto on. Fo tuo esiin Rossinin musiikista kuultavan, mutta Balocchin libretosta tyystin puuttuvan kritiikin taantumuksellista kuningas Kaarle X:tä ja hänen aikansa eurooppalaisia vallanpitäjiä kohtaan.

Tuolloin hovisäveltäjänä työskennellyt Rossini sävelsi oopperan Ranskaa vuosina 1824-1830 hallinneen kuningas Kaarle X:n kruunajaisia varten. Libretto imarteli sumeilematta kuningasta, joka supisti yleisen äänioikeuden minimiin, lopetti sananvapauden, aloitti sotia Afrikassa ja palautti kuolemanrangaistuksen.

Fo ei voinut ohjata teosta ottamatta huomioon historiallisia tosiseikkoja. Siksi hän muutti libretosta kohdat, joissa kuninkaan kruunajaisiin matkalla olevat vieraat ylistävät Kaarlea. Kun esimerkiksi alkuperäisessä tekstissä lauletaan "eläköön ranskalaisten ilo Kaarle onnellisena jumalten suojeluksessa", uudessa versiossa todetaan, että kuningas "hajottaa parlamentin, sulkee sanomalehdet ja kieltää satiirin". -Joskus musiikki voi puhua selvemmin kuin sanat, sitä pitää vain osata lukea, Rossinin musiikissa on havaittavissa ironiaa kuningasta hännystelevää eurooppalaista hovia ja sen alhaista politikointia kohtaan, Dario Fo sanoo. -Jo tuohon aikaan Euroopan maiden ylhäiset herrat halusivat yhtenäistää Euroopan ja lopettaa sodat sen kansojen välillä. Sen sijaan Euroopan ulkopuolella he olivat valmiita sotimaan saadakseen lisää maa-alueita. Tavoitteena oli laajentua aina Aasiaan ja Amerikkaan asti. Rossini ei uskonut, että sodat loppuvat Euroopassa, hän arveli että yksi konflikti johtaa toiseen. Mitä enemmän Euroopan yhdentymisestä oopperassa lauletaan, sitä ilmeisemmin se kuuluu hänen musiikissaan. Tätä teemaa kehitin edelleen tekstissäni. Fo pelkäsi, ettei Rossinin säätiö hyväksyisi hänen muutoksiaan, mutta sen sijaan säätiön edustaja oli tikahtua nauruun tekstin luettuaan ja näytti heti vihreää valoa. Tragikoomisen oopperan musiikin on Dario Fon tekstiin sovittanut Philip Gosset.

Ensi-ilta kiinnostaa maailmalla

Oopperan ensi-iltaan on tulossa kriitikoita kaikkialta maailmasta, sillä maailmankin mittapuussa tämä on ensimmäinen kerta, kun näin suuri osa oopperan librettoa muutetaan. Ranskalainen taidekanava Arte lähettää oopperan suorana 29. tammikuuta ja Ylen välityksellä se nähdään seuraavana iltana. Epookkiin toteutetun oopperan aihe liippaa läheltä nykyaikaa. Arten lähetysiltana väliaika on tavallista pitempi siltä varalta, että Persianlahden sota aiheuttaa ylimääräisen uutislähetyksen.

Musiikin johtaa Maurizio Barbacini. Spektaakkelissa on kaksoismiehitys, yhteensä 36 solistia ja lisäksi akrobaatteja ja tanssijoita. Rooleissa vuorottelevat muun muassa Lilli Paasikivi ja Annely Peebo, Ritva-Liisa Korhonen ja Helena Juntunen, Gert Henning-Jensen ja Aki Alamikkotervo, Juha Kotilainen ja Jaakko Kortekangas. Ooppera tapahtuu kylpylässä Provencelaisessa Plombieres'ssa. Kylpylään on kokoontunut eri puolilta Eurooppaa joukko aatelisia, jotka ovat menossa Kaarlen kruunajaisiin Reimsiin. Sinne he eivät koskaan pääse, mutta juhlat heille silti järjestetään.

Ironiaa ei huomattu

Matka Reimsiin, Il viaggio a Reims, esitettiin vuonna 1825 neljästi kuningas Kaarle X:n kruunajaisjuhlallisuuksissa. Myöhemmin Rossini kielsi sen uudelleen esittämisen. -Rossini oli jo oopperan ensi-illassa huolissaan, kuinka kuningas ottaisi vastaan hänen musiikkiin piilottamansa ironian. Mutta tyhmäksi tiedetty Kaarle X ei huomannut mitään, vaan pitkästyi. -Toisekseen Rossini oli poliittinen eläin ja hän tiesi jo silloin, ettei kuningas olisi kauan vallassa ja että hän suurimpana kuninkaan ylistäjänä olisi myös vaarassa joutua giljotiiniin tämän lailla. Siksikin ooppera kannatti pitää pimennossa.

Viisi vuotta kruunajaisten jälkeen Kaarle pakeni giljotiinia ensin Britanniaan ja sitten Venäjälle. Rossini menetti virkansa, palkkansa ja eläkkeensä, mutta säästi päänsä. Matka Reimsiin -ooppera katosi ja sen osat löytyivät arkistoista vasta 160 vuotta myöhemmin. Uudelleen löydetty ooppera esitettiin ensimmäisen kerran Pesarossa 1984.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.