Mainos

Dekkaristi iloitsee Finlandia-ehdokkuudesta

Dekkari on saanut tänä vuonna harvinaisen kunnian päästä kilpailemaan Suomen suurimmasta kirjallisuuspalkinnosta. Finlandia-raati nosti reilu viikko sitten monen yllätykseksi Marko Kilven poliisiromaanin Kadotetut ehdokaslistalleen.

Uutinen oli yllätys etenkin kirjailijalle itselleen.

– Kun kuulin ehdokkuudestani, leuasta menivät kyllä nivelsiteet. Ajatukseen totutellessa on mennyt vähintään viikko, Kilpi tunnustaa.

Alussa Kilpeä jännitti, miten kirjallisuuspiirit reagoivat dekkarin saamaan tunnustukseen. Palaute oli kuitenkin jopa riemastunutta.

– Dekkaririntamalla on ihan hurrattu asian vuoksi. Se on auttanut minuakin ajattelemaan, että kaipa siellä listalla ollaan ihan syystä.

Vaikka Finlandia-ehdokkuus löi Kilven ällikällä, palkinnot eivät ole rovaniemeläissyntyiselle kuopiolaispoliisille vieraita entuudestaankaan. Hän sai 2008 Vuoden johtolanka -palkinnon esikoisromaanistaan Jäätyneitä ruusuja. Esikoisen filmatisointioikeudet on ostanut Asko Apajalahden Rainbow Productions.

”Kirjallisuuden tuntemukseni on säälittävän vähäinen”

Marko Kilpi ei ole ehtinyt neljän lapsen isänä, poliisin työssä täyttä päivää tekevänä ja elokuvaamista harrastavana lukea viime vuosina niin paljon kuin olisi halunnut.

– Vapaa-aikani on äärimmäisen niukkaa. Yksi asia, josta olen joutunut tinkimään, on lukeminen. Muutenkin minun kirjallisuuden tuntemukseni on säälittävän vähäinen. Sikälikin on mielenkiintoista olla tuossa Finlandia-porukassa. En ole opiskellut alaa, enkä ole ihan niitä nälkäisimpiä lukijoitakaan.

Muita tämän vuoden ehdokkaita Kilpi ei ole ehtinyt edes katsastaa. Yksi suosikkikirjailijoista listalta kuitenkin löytyy: Kari Hotakainen. Hänen menestykseensä Kilpi uskoo myös Finlandia-mittelössä.

– Arvostan Hotakaista hyvin paljon ja tykkään hänen tyylistään. Uutta kirjaa en ole ehtinyt lukea, mutta Juoksuhaudan tien olen luonnollisesti lukenut. Jos minun pitäisi itse jakaa palkinto jollekulle näistä ehdokkaista, Hotakaisen odotusarvot ovat aika korkeat.

Ei turhia liuskoja roskapönttöön

Kadotetut-romaanin päähenkilö on poliisiksi ryhtynyt entinen mainosmies Olli Repo, joka on tuttu jo Kilven esikoisesta.

Kadotetuissa Repo siivoaa yhteiskunnan jälkiä maailmassa, jossa vanhemmilla ei tunnu olevan aikaa lapsilleen ja jossa yritetään päästä kuuluisaksi hinnalla millä hyvänsä – vaikka laittomin keinoin.

Finlandia-raati kehuu kirjan räjäyttävän perinteisen dekkarin käytännöt, koska huomio ei kohdistu siinä vain rikollisen takaa-ajoon ja rikoksen selvittämiseen, vaan ”rikos otetaan vakavasti psykologisena, humaanismoraalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä.”

Kilpi on tyytyväinen saamaansa kiitokseen.

– Olen pyrkinyt kirjoittajana olemaan toistamatta mitään ennalta valmista kaavaa ja pyrkinyt saamaan tekstiini oman äänen. On hienoa huomata, että ajattelutapani on osoittautunut oikeaksi myös tällä tasolla. En siis ole kirjoitellut turhaan suoraan roskapönttöön valtavia määriä liuskoja.

Parhaillaan Kilpi aloittelee seuraavaa kirjaansa, jossa Revon seikkailut jatkuvat.

Dokumentilla kaahausta vastaan

Kilpi ryhtyi kirjailijaksi vasta työskenneltyään poliisina useita vuosia. Alun perin Kilvestä piti tulla elokuva-alan ammattilainen.

Vaikka haaveet urasta elokuvan puolella jäivät, filmien tekemistä Kilpi ei ole lopettanut. Nyttemmin hän keskittyy kantaaottaviin dokumentteihin.

Yksi niistä on Viimeinen kaahaus vuodelta 2003. Se kertoo Kuopiossa tapahtuneesta kolarista, jossa kuoli kolme nuorta. Elokuvan tarkoitus on ollut havahduttaa nuoret tajuamaan kaahailun seuraukset.

Kilpi uskoo, että filmin viesti on mennyt perille.

– On vaikea mitata, miten hyvin ennaltaehkäisevä työ saavuttaa tavoitteensa. Viimeinen kaahaus oli kuitenkin sen verran laaja juttu – sillä oli toista miljoonaa katsojaa Suomessa ja sitä on näytetty myös ulkomaiden tv:ssä – että sillä on ollut merkitystä. Myös yöllä, kun on pysäytetty nuorisoautoja, on käynyt muutamissa kohdissa ilmi, että elokuvalla on ollut vaikutusta kohderyhmäkäyttäytymiseen. Se on selvästi havahduttanut ja pistänyt miettimään, miten elämää pitäisi elää.

Opettaja ja maailmanparantaja

Kilpi ei vierasta opettajan ja maailmanparantajan roolia työssään eikä harrastuksissaan. Poliisina hän näkee ihmisten ongelmat; kirjailijana ja elokuvan tekijänä hän miettii, mitä asioille voi tehdä.

– Haluan, että kaikessa tekemisessäni on taustalla painavaakin asiaa. Jos en tekijänä puutu sellaisiin asioihin, jotka puhuttavat ihmisiä ja vaikuttavat elämänmenoon, se on niin minun kuin lukijankin ajanhukkaa.

Lapset etusijalla

Kilpi puhuu kadotetuissa muun muassa sen puolesta, että vanhemmat olisivat enemmän läsnä lastensa arjessa. Omassa elämässään Kilpi on yrittänyt pitää huolta, että aika perheelle riittää varmasti.

– Seuraan jatkuvasti, että en ole poissa liikaa. Kirjoitankin niin sanotusti tuvan puolella, ja elämä pyörii ympärillä, enkä sulkeudu mihinkään taiteilijakammioon, mihin ei saa kukaan tulla. Yritän elää omien höpinöiden mukaan, enkä pelkästään huutele muille. Eli jos tuntuu, että homma ei toimi, teen johtopäätöksen ja muutokset myös omassa toiminnassani.

Kuuntele Marko Kilven radiohaastattelu . .

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.