Mainos

Donner palaa valkokankaalle vakoojatarinalla

Tarina on kuin unelma. Se kertoo tamperelaisperheeseen Yhdysvalloissa syntyneen Kerttu Nuortevan tiestä neuvostokommunistien tähtitiedustelijaksi. Jatkosodan aikana kaunis vakoojatar pudotetaan Suomeen, jossa hän piileskelee valenimellä yli puoli vuotta. Lopulta kohtalokas virhe johtaa pidätetykseen.

Jörn Donnerin huomenna ensi-iltaan tuleva tositapahtumiin pohjautuva elokuva Kuulustelu kertoo Nuortevan kuulusteluista ja hänen vaikeista, jopa lähes mahdottomista valinnoistaan.

Kuulustelu nähdään paitsi valkokankaalla kokoillan elokuvana myöhemmin myös tv:ssä kaksiosaisena sarjana.

Filmin päärooleissa ovat muun muassa Minna Haapkylä, Hannu-Pekka Björkman, Lauri Nurkse ja Marcus Groth.

Donner moittii suomalaisohjaajia historiattomuudesta

Jörn Donner uskoo nykykatsojan innostuvan Nuortevan tarinasta – onhan siinä kyse suuremmistakin teemoista kuin yhden vakoojan kohtalosta: petoksesta, lojaalisuudesta, suhteesta isänmaahan ja suomalaiseen kulttuuriin.

Yhtä Nuortevan kuulustelijaa Donner pitää suoranaisena petkuttajana. Tämä lupaa pidätetylle vapautta ja pääsyä ulkomaille tietoja vastaan.

– Hän petkutti Kerttua kertomaan kaiken, mutta tämä sai silti kuolematuomion. Minusta ihmistarinan, joka jollain tavalla liikuttaa ja koskettaa ihmisiä, pitäisi aina olla kiinnostava. Mutta onhan sen oltava myös jännittävä.

Donner ihmettelee, että kukaan muu elokuvantekijä ei ole innostunut filmauksellisesta ja jännittävästä tarinasta. Matti Kassila yritti tehdä elokuvaa samasta aiheesta parikymmentä vuotta sitten, mutta hanke epäonnistui. Donner moittii kotimaisia ohjaajia muutenkin laiskuudesta paneutua Suomen historiaan.

– Harvat meillä elokuvia tekevät kaivavat aktiivisesti menneisyyttä esiin. He voivat tehdä elokuvan kirjasta tai romaanista, mutta eivät alkuperäistarinaa historiallisista tapahtumista.

Donnerin edellinen näytelmäelokuva sai ensi-illan teattereissa yli kaksikymmentä vuotta sitten. Kuulustelun saama kritiikki ei silti jännitä konkariohjaajaa.

– Olen hyvin luottavainen tähän elokuvan suhteen. Kuulustelu seisoo tavallaan jo omilla jaloillaan ja on aivan ok.

”Ei kukaan voi uskoa, että minä olen se”

Kerttu Nuortevaa Kuulustelussa esittävä Minna Haapkylä on lumoutunut niin Nuortevan tarinasta kuin elokuvantekoprosessistakin.

– Olin aluksi, että eihän tämmöistä voi esittää! Jörn sanoi, että tästä tarinasta olisi saanut vaikka jenkkispektaakkelin, jossa hypätään laskuvarjolla, seikkaillaan metsissä ja ollaan agenttina. Mutta tehtiinkin mahdollisimman pienimuotoista ja tultiin ihmistä mahdollisimman lähelle.

Haastavinta Haapkylälle oli esittää uskottavasti kuolemaantuomittua, joka uskoo tosissaan Neuvostoliittoon.

– Mietin, miten ikinä onnistuin esittämään häntä; että ei kukaan voi uskoa, että minä olen se.

Lopputulokseen ja myös omaan suoritukseen Haapkylä on varsin tyytyväinen.

– Olen aika ylpeä tästä elokuvasta. Ensinnäkin kokemus tehdä tätä oli niin hieno. Lisäksi, vaikka olen nähnyt sen vain kerran – enkä ikinä katso sitä uudestaan, se oli sen verran piinallista – unohdin jopa hetkittäin, että katson omaa naamaani. Minulle ei ole käynyt niin ikinä aiemmin missään elokuvassa.

Elokuva kuin näytelmä

Minna Haapkylän aviomies, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, esittää Kuulustelussa yhtä Kerttu Nuortevan kuulustelijaa. Hän kehuu ohjaaja Jörn Donneria, kuvaaja Pirjo Honkasaloa ja filmausten kiireetöntä tunnelmaa.

– Yleensä kuuden viikon kuvauksissa tuntuu, että on kiire. Tämä elokuva tehtiin kahdessa viikossa. Paradoksaalista kyllä, tässä ei ollut minkäännäköistä kiirettä. Se on onni, koska kiireettömyys näkyy elokuvassa. Elokuvaan ei ole haettu tehokkuutta myöskään leikkauksella. Katsoja päästetään lähelle näyttelijää, näyttelijän kasvoja, ajatuksia ja hengitystä. Siinä on myös pisin otto, jonka olen elämässäni tehnyt: kolmetoista minuuttia putkeen. Kun on aikaa, on helppo näytellä. Mitä tahansa.

Myös Haapkylä ylistää kiireettömyyden tunnetta.

– Se johtui minusta siitä, että me harjoittelimme niin paljon. Kuvaukset alkoivat huhtikuussa ja säännölliset treenit tammikuussa. Luimme ja luimme, korjasimme tekstiä, pohdimme taustoja ja haimme tunnelmaa. Lisäksi jokainen luki elokuvaan liittyviä kirjoja ja muuta aineistoa kotonaan.

Harjoitusprosessi muistutti Haapkylän mielestä näytelmän ensi-iltaan valmistautumasta.

– Kun kuvaukset alkoivat, osasimme kaikki tekstit; kaikki tiesivät, mitä tulee minkäkin kohtauksen jälkeen. Sitten painettiin vain reciä ja lähdettiin kuvaamaan. Tuntui kuin olisi teatteriensi-illassa, että meni syteen tai saveen, siihen heittäytyi. Tuo matka näkyi elokuvassa nimenmaan kasvoilla, että tämä ei ole vain jokin kahden sekunnin väläys jostain ilmeestä, vaan se syntyy kuvassa ja kuihtuu pois, ja vieläkin kamera vain pyörii ja pyörii.

Tarharyhmä vei kiertueelle

Kuulustelu on Hannu-Pekka Björkmanille jo toinen syksyn elokuvista, joissa hän esittää yhtä päärooleista. Edellinen oli Mika KaurismäenHaarautuvan rakkauden talo. Kuulustelun ensi-illan jälkeen Björkmania työllistää Kristian Smedsin näytelmä Mental Finland. Kotimaan esitysten jälkeen se lähtee kiertueelle Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin. Seuraavan elokuvaensi-illan vuoro on joulukuussa.

Minna Haapkylä on pitänyt Kuulustelun jälkeen lomaa näyttelemisestä ja musisoinut Tarharyhmä-yhtyeen kanssa Maija Vilkkumaan 10+10-juhlakiertueella.

– On ollut mahtavaa tehdä jotain tuommoista. Sama kivuus, joka soittamisessa oli jo, kun olin 16-vuotias, on jäljellä. En muistanut, että lavalla olo on niin hauskaa. Mietinkin, miksi emme ole tehneet sitä näinä vuosina enemmän. Toisaalta tämä on kivaa nyt nimenomaan siksi, että aika on lyhyt ja tiivis. Ei minusta olisi enää kiertämään takahuoneilta, mutta pienenä pyrähdyksenä se on ihanaa!

. Lue myös: Jörn Donner syksyn elokuvista: !

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.