Mainos

Ensimmäinen kuvailtu DVD näkövammaisille

Klaus Häron Postia pappi Jaakobille on Suomessa ensimmäinen myyntiin tuleva DVD, jota näkövammaiset pystyvät seuraamaan itsenäisesti. DVD:ssä oleva kuvailuraita välittää näkövammaiselle katsojalle sen, mitä repliikit ja äänimaisema eivät kerro: henkilöiden ulkonäön, ilmeet, eleet ja katseet sekä ympäristön.

Ensimmäinen kuvailtu DVD tehtiin osittain talkoohengessä, sillä tulkkauksen ja ääniraidan lisääminen on yllättävän kallista, kokonaiskustannukset nousevat helposti kuudesta kahdeksaantuhanteen euroon. -Meillä kaikilla -ohjaajasta tuotantoyhtiöön- oli selkeä tahtotila saada kuvailtu versio juuri tästä elokuvasta, jonka päähenkilö on sokea pappi, selvittää Manna Katajisto elokuvaa levittävästä Nordisk Filmistä. -Kuvailtu versio koskee jatkossakin lähinnä kotimaisia elokuvia, jos näitä tehdään lisää, ja miksi ei tehtäisi, jos pilottielokuva saa hyvän vastaanoton, Katajisto kertoo.

Elokuvien kuvailutulkkauksella eli kuvailulla on pidemmät perinteet Iso-Britanniassa, jossa näkövammaisten valittavana on uutuuselokuvien lisäksi klassikoita. Myös Ruotsissa kuvailuraitoja on tehty DVD-elokuviin. Muun muassa Klaus Härön ohjaama Uusi ihminen -DVD sisältää kuvailuraidan ruotsiksi.

Näkövammaisten Keskusliitossa iloitaan siitä, että juuri Postia pappi Jaakobille on elokuva, johon saadaan kuvailuraita. -Elokuvan kuvailuraita kertoo minulle sen, miksi tämä koskettava tarina halutaan kertoa juuri elokuvan keinoin. Itsekin sokeana seurakuntapappina olen kiinnostunut näkemään, miten Jaakob ja hänen avustajansa kohtaavat toisensa sanattomasti, sanoo Mikko Ojanen, joka on ollut mukana kehittämässä kuvailutulkkauspalvelua Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:ssä.

Postia pappi Jaakobille on Klaus Härön ohjaama ja käsikirjoittama huhtikuussa ensi-iltaan tullut elokuva, joka on saanut elokuvateattereissa jo lähes 90 000 katsojaa ja valittu Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi. Elokuvan ovat tuottaneet Rimbo Salomaa ja Lasse Saarinen. Kuvailijana DVD-elokuvassa toimii Pirkko-Leena Toikka.

Näkövammaisia on viime vuosina muutoinkin otettu enenevästi huomioon kulttuuripalveluissa. Esimerkiksi Kiasmassa salivalvojat on koulutettu avustamaan näkövammaisia kävijöitä ja lainattavissa on apuvälineitä, kuten taskulamppuja, suurennuslaseja ja teostietoja pistekirjoituksella. Ateneumissa on muun muassa kohokarttoja rakennuksesta ja avustajakoirat ovat tervetulleita.

Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista, joista kymmenentuhatta on täysin sokeita.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.