Mainos

Finlandia Junior -ehdokkaat valittu

Vuoden 2007 Finlandia Junior -palkintoehdokkaat on valittu. Voittaja kerrotaan 29. marraskuuta.

Palkinnosta kilpailevat Aino Havukainen - Sami Toivonen: Tatun ja Patun Suomi (Otava), Jukka Itkonen: Taikuri Into Kiemura. Kuvitus Christel Rönns (Otava), Hanna Marjut Marttila: Filmi poikki (Otava), Paula Moilanen - Kirsi Haapamäki: Herttuan hovissa. Elämää 1500-luvun Turussa (Lasten Keskus), Paula Noronen: Emilian päiväkirja. Supermarsu lentää Intiaan. Kuvitus Pauliina Mäkelä (Gummerus) ja Maria Vuorio: Orava ja pääskynen. Kuvitus Mika Launis (Tammi).

Valintalautakunnan perustelut:

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun Suomi (Otava)

Tatu ja Patu rynnivät järkälemäisen haasteen kimppuun: Mikä on Suomi - onko se tuhansien hyttysten, vaiko järvien maa?

Loputtoman uteliaat veljekset muuntuvat muinaistutkijoista salapoliiseiksi kartoittaessaan suomalaisuuden erityispiirteitä ja historiaa. Ennakkoluuloton ote pitää huolen siitä että suomi-kliseet käsitellään aidosti tutkijan ottein - mitään ei oteta itsestäänselvyytenä. Kuvituksen tyylilaji rikkoo perinteisen suomi-tyylilajin oivaltavasti ja tuo teoksen tähän päivään.

Tatun ja Patun Suomi on yhtä yksityiskohtien ja ideoiden ilotulitusta. Jokainen sivu hämmästyttää raikkaudellaan. Hulvaton huumori syntyy kulloinkin valitusta näkökulmasta, oli se sitten poliisisarjoista tuttujen ronskien salapoliisien tai pirtsakoiden uutisankkureiden. Naurun lisäksi myös faktat ovat paikoillaan. Teos onnistuu taltioimaan lähes kaikki tutut kansalliset ikonit, esineet ja henkilöt. Tässä kirjassa riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa koko perheelle.

Jukka Itkonen: Taikuri Into Kiemura. Kuvitus Christel Rönns (Otava)

Taikuri Into Kiemura on lasten runokirja joka esittelee kaupunkilaisia työnsä äärellä; pieniä välähdyksenomaisia kertomuksia siitä, mitä on olla vaikkapa uutistenlukija tai kännykkäkauppias. Ammatit kuvataan rikkaiden ja herkullisten persoonallisuuksien kautta. Lempeään huumoriin sekoittuu melankolinen vire, ihmiset ovat tunnistettavia ja aitoja, ja heillä kaikilla on oma erityinen tapansa kokea maailma.

Hupsuttelevat yksityiskohdat, ilmeikkäät henkilöt ja oivaltava kieli - näistä syntyy kuvan ja tekstin yhteissoitto. Teos on ajateltu loppuun asti, taitto tuo vielä oman lisänsä tähän tiiviiseen kokonaisuuteen.

Hanna Marjut Marttila: Filmi poikki (Otava)

Filmi Poikki on perheen sairaskertomuksen kuvaus 15-vuotiaan pojan näkökulmasta. Vanhempien alkoholismi on määrittänyt kaikkien perheenjäsenten olemassaolon joka tasolla. Isän masennus on vienyt tämän jo puhumattomuuden asteelle, perheen tytär Tarina on toista kertaa raskaana ja äiti kuvittelee hallitsevansa tilanteen näennäisellä touhukkuudellaan.

Kirjan päähenkilö Torstai kantaa vastuun koko perheestä. Hänen älynsä on suoja tunne-elämän kaoottisuudelle. Hän pystyy kirurgin tarkkuudella analysoimaan tilanteita ja näkemään muiden läpi. Silti ei suurinkaan kontrolli pysty estämään sitä miten syvästi pettymykset ja hätä järisyttävät hänen olemassaoloaan.

Kirja rakentuu Torstain suorana puheena lukijalle. Hienoa on se, kuinka päähenkilön tapa nähdä ympäristönsä ja hänen yrityksensä hallita kaoottinen ja repivä maailmansa läpäisee kaikki tasot kielestä kirjan rakenteeseen asti. Hänessä elää vahvana unelma elokuvaohjaajuudesta, ja siksi hän suojautuu todellisuuden kipeydeltä vieraannuttamalla tilanteet osaksi elokuvakäsikirjoitusta. Pako elokuvan kerrontaan antaa Torstaille hengähdystauon. Kaikkitietävänä kertojana hän jakaa suorasukaisesti kokemuksensa meille lukijoille. Näennäisesti tämä dokumentaatio Tarinan raskauden aiheuttamasta tapahtumaketjusta on hänen hallinnassaan, mutta Torstain henkilö rakentuu nimenomaan siihen aukkoon joka syntyy itsetiedostamisen ja tiedostamattoman välille - Torstai on vielä lapsi, jolla on suuri hätä. Vaikka sisarukset ovat jo menettäneet viattomuutensa, he kamppailevat silti ankarasti, jotta eivät menettäisi myös toivoaan. Tilastolliset todennäköisyydet eivät saa päättää heidän elämänsä suuntaa.

Kirjoittaja Hanna Marttila kuvaa henkilöitään aiheen rankkuudesta huolimatta ymmärtävästi ja sävykkäästi. Hän vie meidät tapahtumien ja sen osallisten syvimpään ytimeen uskottavalla ja älykkäällä tavalla. Tämä on kirja joka vaatii katsomaan kohti niitä ihmisiä, joista mieluiten kääntäisi päänsä pois.

Paula Moilanen - Kirsi Haapamäki: Herttuan Hovissa. Elämää 1550-luvun Turussa (Lasten Keskus)

Herttuan Hovissa, Elämää 1550-luvun Turussa on erinomainen historian "oppikirja", joka tuo menneen ajan elävästi ja kiinnostavasti lähelle. Historiantuntemuksen merkitys avautuu lukijalle, joka pääsee seuraamaan niin todellisten kuin kirjailijan luomien henkilöiden kautta, kuinka Juhana-Herttuan hovissa elettiin 1560-luvun alussa Turun linnassa. Herttuan "jalkavaimon" Kaarina Hannuntyttären kohtalo kuvataan koskettavasti, samoin kuin kirjan keskiöön nostetun pikkupiika Bertan perheen tarina. Turun kansainvälisyys sekä ajan keksinnöt ja tietotaidot hämmästyttävät.

Fiktio toimii loistavasti juonellisessa tarinassa, joka tarjoaa tietoa 1500-luvun elämisestä ja olemisesta aivan huomaamatta. Lopussa onsamalta ajalta täyttä faktaa, joka hyvin tukee juonellista kertomusta.

Kirsi Haapamäen kuvituksen avulla on luotu rikas ajankuva ihmisineen ja miljöineen. Teos sytyttää ottamaan selvää aikakauden poliittisesta tilanteesta, ja saattaa toimia innoittajana tuleville historiantutkijoille - tämän päivän lapsille.

Paula Noronen: Emilian päiväkirja - Supermarsu lentää Intiaan. Kuvitus Pauliina Mäkelä (Gummerus)

Emilian päiväkirja - Supermarsu lentää Intiaan on anarkistinen ja huumorintajuinen kertomus Emilia-tytöstä joka saa lahjaksi kyvyn muuttua Supermarsuksi. Epäitsekäs Emilia on tyttö, jolla on herkkä sosiaalinen omatunto ja halu auttaa muita. Supermarsuna hän pystyy mm. lentämään aina Intiaan asti hakemaan ystävälleen Simolle maailman hauskimman vitsin, jonka avulla tämä sitten päihittää kiusaajansa. Kirjassa houkuttaa sen villin mielikuvituksellinen maailma, joka liikkuessaan kepeästi todellisuuden ja Emilian sisäisen maailman välillä on yhtä tunnistettava ja aito molemmissa.

Teos ei yksinkertaista henkilöitään eikä suhtaudu opettavaisesti koululaisten elämänpiiriin, jossa ihastumiset, ystävyys sekä kiusaaminen ovat tärkeitä aiheita. Luokan pahis Rasva-Anterokin saa lopulta yhtä armollisen käsittelyn kuin Emilian ystävä Simo. Omatunnon herkkyys ja vastuunotto muista ovat merkittäviä asioita esimurrosikäisten maailmassa, siksi tarinan tapahtumat puhuttelevat vaikka ovatkin satumaisia.

Pauliina Mäkelän kuvitus tuo raikkaasti näkyväksi Emilian vinksahtaneen ja raisun maailman. Kuvan ja tekstin yhteispeli on tässä teoksessa erityisen omaperäistä ja oivaltavaa.

Maria Vuorio: Orava ja pääskynen. Kuvitus Mika Launis, (Tammi)

Orava ja Pääskynen on syvyyssuunnassa aukeava pienimuotoinen kirja, joka kertoo kahden hyvin erilaisen persoonan ystävyydestä. Pääskynen on jäänyt parvestaan, koska ei ole muuttanut etelään muiden lintujen mukana. Hän jää Suomeen ankaran talven armoille. Ystävällinen ja vastuuntuntoinen orava ottaa pääskyn pesänsä suojiin ja huolehtii tästä vaivojaan säästämättä. Kaksi erilaisen kulttuurin ja kielen omaava eläintä kohtaa, säilyttäen silti salaisuutensa ja ominaislaatunsa. Hieno kertomus joka ei makeile eikä yksinkertaista, vaan kuvaa yhteisön eloa kaikessa monimuotoisuudessaan.

Sävykäs ja herkkä kirja, joka tavoittaa oleellisen henkilöidensä välisistä jännitteistä ja tilanteista. Tapahtumien merkityksellisyys aukeaa juuri niiden tunnistettavuuden kautta.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.