Mainos

Hannu Väisänen kuvitti uuden Kalevalan

-Taiteilija saa todennäköisesti vain kerran elämässään kuvittaa Kalevalan, joten kiva että se on sitten kaunis. Toivon kuitenkin, ettei se ole lukijoille kuten Kullervon leipä "moni kakku päältä kaunis, kuorelta korea, vaan sisältä pelkkää silppua..." Näin luonnehtii taiteilija Hannu Väisänen uudella tavalla kuvittamaansa Kalevalaa, joka ilmestyi tiistaina.

Hän painottaa, että kansalliseepoksessamme on paljon kiinnostavia pieniä kertomuksia, jotka ovat jääneet suurten varjoon. Ne hän toivoisi lukijan löytävän kuviensa avulla. Väisäselle Kalevala on ennen kaikkea laulujen kirja ja tiedotustilaisuudessakin hän laulaa luikautti ensin mallikkaasti maitoloitsun, jonka saattelemana Ilmarisen emäntä lähetti Kullervon paimeneen.

-Työpäivän aluksi minun piti aina laulaa muutama värssy itselleni. Mielestäni Kalevalan ydin on sen ainutlaatuinen rytmi, nelipolvinen trokee, joka on käsittääkseni mahdollinen ainoastaan suomen kielellä ja joka voimistaa sekä muistamista että musikaalisuutta, taiteilija kiteyttää. Hän kertoo kuvissa hakeneensa rytmin kuviota ja kaikista se myös löytyy yleensä kahdeksalla tavaralla esitettynä. Toisista selvästi, toisista piilotettuna. Sommitteluvälineet ovat joko itse tehtyjä tai löydettyjä, työkaluja tai pahvista leikattuja muotoja.

Arjen askareita


Väisänen on kuvittanut Kalevalan elämääsuurten tapahtumien katveessa, ihmisten askareita, joita eepoksessa kuvaillaan runsaasti oluenkeitosta lähtien. Muiden moneen kertaan kuvailemat sankaritarinat eivät häntä innostaneet, eikä hänen teoksistaan löydy kasvoja. Henkilökuvien taiteilija toivoo syntyvän lukijoiden päässä. Sankareista vain traagisen Kullervon hän koki läheiseksi itselleen, ehkä hahmon eheyden vuoksi. Siksi Kullervon tarinan sabluunoina ovat olleet taiteilijan omat kädet. -Kalevalan kuvat ovat iskostuneet tarroina suomalaisten tajuntaan ja pelkäsin aluksi, kuinka voin ylittää sen, mutta pelko haihtui pian, kun tutkin kirjaa ja löysin runomitan - oman näkökulmani.

Sampona guinealaiset pihdit


Väisänen ei myöskään katso, että hänen tarvitsisi enää nostattaa kuvillaan suomalaisten kansallistuntoa Akseli Gallen-Kallelan tapaan. Nyt elämme toisenlaista historiallista aikaa. Sen vuoksi maailmankulttuureista kiinnostuneen taiteilijan kuvissa vaikuttaa myös muiden kulttuureiden kuvallisia aineksia. Esimerkiksi guinealaiset sepän pihdit kuvastavat hänen töissään sampoa, joka seppä Ilmarisen piti valmistaa mm. mahon lehmän maitosesta eli ei mistään aineesta.

-Monissa Länsi-Afrikan maissa seppä oli tärkeä henkilö, joka toimi myös parantajana ja tuomarina. Lapset kantavat sepän pihtejä amuletteina kaulassaan, jotta ne torjuisivat tauteja. Pihtien muoto tuli automaattisesti mieleeni, kun rupesin suunnittelemaan sampoa. Väisänen kertoo yllättyneensä huomatessaan, miten paljon yhtäläisyyksiä Kalevalan ja muiden kulttuureiden eeposten välillä on. -Esimerkiksi Väinämöisen maaginen soitto tuo mieleen Orfeuksen kreikkalaisesta mytologiasta ja Lemminkäinen ja äiti joella ovat kuin egyptiläisen mytologian Isis ja Osiris. Uuden vuosituhannen Kalevalan on kustantanut Otava.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.