Mainos

Henri Cartier-Bressonin Eurooppalaisia-näyttely Helsingissä

Valokuvaaja Henri Cartier-Bresson on luonut kansainvälisen maineensa hetken vangitsijana, liikkeen pysäyttäjänä. Hän on myös yksi vuosisatamme nimekkäimpiä valokuvaajia, jonka nimeen vannoo useampi valokuvaajasukupolvi. Helsingin kaupunginmuseo esittelee klassikon, Eurooppalaisia-näyttelyn, joka valmistui kaksi vuotta sitten juhlistamaan tekijänsä 90-vuotissyntymäpäivää. Kiertonsa katselmus aloitti Pariisista ja siirtyi sitten katsojasuosikiksi Euroopan muihin taidekeskuksiin. Näyttely avattiin tiistaina Meilahden näyttelytiloissa. Cartier-Bresson ei saapunut näyttelynsä avajaisiin, sillä iäkäs valokuvaaja osallistuu vain sellaisiin tilaisuuksiin, jotka ovat junamatkan päässä Pariisista.

Vaikka Cartier-Bresson ei entiseen tapaan matkustelekaan, hän kuvaa silti edelleen. Uusinta tuotantoa oli esillä Magnumin katselmuksessa, joka avattiin Lontoossa joulukuussa. Iän myötä Cartier-Bresson on siirtynyt enemmän maalauksen pariin. Eurooppalaisia kuuluu osana pääkaupungissa parhaillaan esillä olevaan photo.doc.-valokuvatapahtumaan, joka esittelee eurooppalaista dokumenttivalokuvausta. Näyttely liittyy myös Helsingin kulttuurikaupunkivuoden ohjelmaan.

Ihmisiä, tapahtumia

Eurooppalaisia-näyttely koostuu parista sadasta mustavalkoisesta valokuvasta. Näistä varhaisin on 1920-luvulta, jolloin Cartier-Bresson aloitti uransa valokuvaajana. Viimeinen on otettu vuonna 1998. Henri Cartier-Bresson syntyi vuonna 1908 varakkaaseen ranskalaiseen perheeseen. Aineellisesti häneltä ei koskaan puuttunut mitään ja hän saattoi vapaasti toteuttaa kokeilujaan.

Cartier-Bresson aloitti taidemaalarina, mutta siirtyi hyvin pian valokuvauksen pariin, kertoo photo.docin tuottaja ja vetäjä Reetta Raatikainen. Cartier-Bresson on kuvannut ihmisiä ja tapahtumia eri puolilla maailmaa, hän liikkui 1920- ja 1930 -luvuilla mm. Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Ensisijassa hänet tunnetaan kuitenkin eurooppalaisuuden kuvaajana. Näyttely esitteleekin Euroopan eri maiden ihmisiä yli puolen vuosisadan aikajanalla. Se kertoo sodan runtelemasta ja siitä toipuvasta maailmasta.

Cartier-Bresson oli 1940-luvun alkuvuodet sotavankina Saksassa. Paettuaan vankileiriltä hän liittyi Ranskan vastarintaliikkeeseen. Toisen maailmansodan jälkeen hän kiersi vuosikymmeniä eri puolilla maailmaa, kuvasi aikakauslehdille, valmisti kirjoja ja kokosi näyttelyitä.

Pikainen piirtäjä

Cartier-Breeson luonnehtii valokuvauksen olevan hänelle kuin pikaista piirtämistä. Hyvän valokuvauksen salaisuutena hän paljastaa: on unohdettava, että käyttää kameraa. Toisaalta valokuvaaja muistuttaa ratkaisevan hetken merkitystä valokuvauksessa. Maineensa hän on luonut ilmiömäisenä hetken vangitsijana. Cartier-Bresson on kärsivällinen tilanteiden seuraaja, joka pysäyttää liikkeen juuri oikealla hetkellä. Hän työskenteli valokuvaajana aikana, jolloin kamera suurena ja kiinteänä työvälineenä alkoi muuttua kepeäksi ja helposti mukana kannettavaksi.

Valokuvaaja ei enää ollut keskipiste, vaan hän kykeni vetäytymään sivulle, tarkkailijaksi. Cartier-Bressonin tavaramerkkejä ovat: hän kuvaa mustavalkofilmille, ei käytä koskaan salamaa, lavasta kuvattavia tilanteita eikä retusoi tai suurenna kuvista osia jälkeenpäin.

Eurooppalaisia-näyttely kulkee sen Euroopan läpi, millaisena Cartier-Bresson sen koki. Se kertoo samanlaisuudesta, mutta myös erilaisuudesta. Maanosamme rankasta lähihistoriasta kuvaaja puhuu kuvattaviensa kautta. Eurooppalaisia-näyttely on esillä Meilahden taidemuseossa huhtikuun lopulle.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.