Mainos

Jalonen ja Oksanen ehdolla myös Runeberg-palkinnon saajaksi

Suomalainen kirjallisuus ei ole kriisissä, mutta nyt ei selvästikään eletä kirjallisten muotokokeilujen aikaa. Perinteisen proosan ja eritoten romaanin asema on vahva. Tähän tulokseen tuli Runeberg-palkintoehdokkaat valinnut raati luku-urakkansa jälkeen.

Ehdolle ylsikin tällä kertaa peräti viisi romaania: Olli Jalosen14 solmua Greenwichiin, Marko KitinMeidän maailma, Marjo NiemenMiten niin valo, Sofi OksasenPuhdistus ja Robert ÅsbackanUrkujenrakentaja.

Lisäksi 10 000 euron palkintoa tavoittelevat Daniel Katz faabeleillaan Berberileijonan rakkaus ja muita tarinoita, Niina Repo proosarunomaisilla muistiinpanoillaan Arpi ja Juhana Vähänen runokokoelmallaan Avaa, tule.

Jalonen ja Oksanen ovat ehdolla myös huomenna julkistettavan Finlandia-palkinnon saajaksi.

- Vuoden 1918 tapahtumien käsittely jatkuu edelleen. Kirjallisuus puhuu myös siitä, mistä muu yhteiskunta vielä vaikenee kokonaan tai vasta varovaisesti keskustelee. Se käsittelee niin talous- ja työelämän kovia lakeja kuin niiden seurauksia, ja esimerkiksi pahan vetovoimaa. Myös luonnon tila puhututtaa, raadin puheenjohtaja, kirjallisuudentutkija Heidi Grönstrand luonnehtii vuoden kirjasaldoa.

Raati kiinnitti huomiota myös siihen, että vaikka maailmanmeno monin tavoin on synkkää, kirjallisuus onneksi vielä myös naurattaa.

Monen tutun humoristin ohella joukossa on uusia taitajia, erityisesti naisia, joiden teoksissa tuuletetaan reippaasti keskiluokkaisia sopivuussääntöjä ja jo pitkään kirjallisuuden vakioaiheisiin kuuluneita emansipaatiotarinoita kirjoitetaan uuteen uskoon, raati kiittelee.

Grönstrandin ohella ehdokkaita olivat valitsemassa kirjailija Markku Turunen ja kirjallisuudentutkija, kriitikko Eija Komu. Palkinto luovutetaan Porvoossa Runebergin päivänä ensi vuoden helmikuussa.

Väkevää, sähäkkää ja intensiivistä proosaa

Olli Jalosen romaanissa kolmen miehen ja yhden naisen joukkue osallistuu kilpailuun, jossa on määrä kiertää maapallo mahdollisimman tarkasti nollameridiaania pitkin. Raadin mielestä romaani on komea allegoria elämästä, jossa kuljetaan kuolemasta syntymään.

Daniel Katzin faabeleiden henkilöt, urokset ja naaraat, etsivät erillisyyttään, mutta tarvitsevat samalla kipeästi toisiaan. Kitkasta syntyy sähäkkää ja kipinöivää proosaa, jossa on kosolti inhimillistä ja eläimellistä lämpöä, raati ylistää.

Marko Kitin romaania raati luonnehtii järkyttävän yksityiskohtaiseksi kuvaukseksi lapsen perhehelvetistä ja samalla yhteiskuntamme todellisuudesta.

Marjo Niemi kuvaa romaanissaan kolmen naisen murtumista ja eheytymistä voimakkaasti ja samalla hauskasti. Raati kehuu myös Niemen kielenkäyttöä varmaksi ja eloisaksi.

Sofi Oksasen Puhdistus on raadin mielestä väkevä, intensiivinen ja rohkea romaani Viron historian vaietuista tapahtumista.

Niina Revon Arpea raati kuvailee suoraksi ja puhuttelevaksi teokseksi rintasyöpään sairastumisesta.

Juhana Vähäsen runokokoelma Avaa, tule avautuu raadin mukaan hitaasti, mutta palkitsevasti. Sen lajia on myös vaikea määritellä: missä kulkee proosarunoteoksen ja pienoisromaanin raja, raati kysyy.

Robert Åsbackan Urkujenrakentaja on koskettava kuvaus vanhasta miehestä, jonka elämä saa yhtäkkiä uuden suunnan. Romaani tarjoaa intensiivisen lukukokemuksen, vaikka kerronta etenee rauhallisesti, raati perustelee.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.