Mainos

Kansallisteatterin uusi johtaja uhkaa räjäyttää pankin

Kansallisteatterin tuoreella pääjohtajalla on selkeä suunnitelma: han sanoo aikovansa räjäyttää pankin. Mika Myllyahon tavoitteena on tehdä Kansallisesta ilmiö, joka erottuu kaikesta muusta teatteritarjonnasta.

Sitä vartenhan on palkannut maan parhaina pitämänsä kirjoittajat: kymmenen vuoden sopimuksen ovat saaneet Sofi Oksanen, Juha Jokela, Heini Junkkaala, Laura Ruohonen ja Paavo Westerberg. Jokainen tekee kolme käsikirjoitusta Kansallisteatterin jollekin näyttämölle.

Pitkä sopimus takaa käsikirjoittajille työrauhan ja vielä tärkeämpää, se takaa uuden suomalaisen draaman synnyn.

- He ovat tulevaisuuden Cantheja, Kiviä ja Jotuneita, hehkuttaa Mika Myllyaho työhuoneessaan.

Salaperäisesti hän viittoo kirjahyllyynsä, jossa on jo valmiina Sofi Oksasen uusi käsikirjoitus, jatkona Puhdistukselle, josta - kuten niin hyvin tunnettua - tuli Kansallisen näytelmäversion jälkeen moninkertaisesti palkittu romaani.

Minna Canth, Aleksis Kivi ja Maria Jotuni olivat aikoinaan Kansallisen kotikirjoittajia, tehtävänä oli tuolloin rakentaa suomalaiskansallista identiteettiä ja kansallistunnetta. Nyt tilanne on toinen.

- Teatterin on elettävä ajassaan, sanoo Myllyaho.

- Kansallisessa tullaan esittämään myös vanhoja klassikoita, mutta ne saavat uuden muodon.

Parhaillaan harjoitellaan Täällä Pohjantähden alla - näytelmää, jossa pappilan torppareina ovat nykyajan maaorjat, velkavankeudessa pärskivät omakotirakentajat. Pariskunnan nimet, Akseli ja Elina on sentään säilytetty. Muusta ei vielä ollakaan varmoja, teos nimittäin muodostuu harjoitusten edetessä, käsikirjoitusta rakennetaan kohtauksia kehitellessä.

Ja mikä epätavallista, Mika Myllyaho ohjaa näytelmän yhteistyössä ohjaaja Saana Lavasteen kanssa. Molemmat kehittävät itsenäisesti joka toista jatkoa. Saattaa kuulostaa siltä, että lopputulos on epäyhtenäinen ja se on kuulema tarkoituskin.

- Todellisuuskin on moniäänistä, sanoo Saana Lavaste.

Hän kehuu pääjohtajaa tilan antamisesta alaisilleen

- Jokainen saa olla ja pitääkin olla kehitystyössä mukana.

- Jokaisella on oltava oma suhde näyttelemäänsä kohtaukseen, tiivistää Myllyaho.

Riehumisen aika on ohi

Myllyaho haluaa tehdä analyyttistä ja älyllistä teatteria.

- Tunteita pitää näyttää mutta riehumisen aika on ohi, hän sanoo.

Hän myöntää, että Vertigossa vielä riehutaan, mutta tuumailee, että tunteita voi näyttää vähemmälläkin.

Myllyaho jatkaa käsikirjoittamista itsekin. Ryhmäteatterissa hän tuli tunnetuksi trilogiastaan Paniikki, Kaaos ja Harmonia, jotka kertoivat hänen itse läpikäymistään tunnetiloista ja onnistuivat ehkä juuri sen takia olemaan uskottavia ja koskettavia.

Kuumaan keskusteluun seksuaalivähemmistöjen asemasta Myllyaho halusi ehdottomasti tarttua ja tilasi näytelmän Pirkko Saisiolta. Osuvaksi nimeksi sovittiin yksinkertaisesti Homo!.

Kilpailijoidensa, esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin viihteellisyyttä Myllyaho ei halua kommentoida, ei myöskään Koljatti-näytelmän kyseenalaistettua tasoa. Hän toteaa vain, ettei häntä kiinnosta toisten haukkuminen.

Nuorille omaa

Kansallisteatteri avaa lavansa nuorisolle tekemällä sarjan nuorisoa koskettavista aiheista. Ensimmäinen on tulossa huhtikuussa, Heidi Räsäsen käsikirjoittama ja ohjaama Vihan veli, joka kertoo koulukiusaamisesta ja väkivallasta.

Myllyahoa harmittaa että Helsingissä ei ole enää pysyvää lasten teatteria. Kansallisteatteri aikoo tarjota myös sitä.

Kansallisooppera haastetaan ottamalla ohjelmiston joulusesonkiin musiikkinäytelmä. Ja tähän asti Helsingin juhlaviikkojen hinnakkaasta kunniasta kieltäytynyt Kansallisteatteri sanoo nyt "kyllä" ja perustaa oman oheisfestivaalin. Siis kilpailija Korjaamon Stagelle, kilpailija tai täydentäjä.

Eliitti hajalle

Uusi pääjohtaja hajotti ensi-iltaeliitin: enää ei voi ostaa vakiopaikkaa Kansallisteatterin ensi-iltoihin. Siitä oli tullut jonkinlainen statussymboli jota ei aina edes käytetty - ensi-illassa moni paras paikka ammotti nolosti tyhjyyttään. Myös ennakkoesitykset ja kriitikoiden niin sanotut ensi-illat on lakkautettu. Myllyaho haluaa, että kaikki pääsevät tasavertaisesti ensi-iltaan ja siitä tulee oikea ensi-ilta, eikä media pääse arvostelemaan näytelmää ennen yleisöä.

Kansallisen katsojamäärät ovat pysyneet kymmenen vuotta 170 000 paikkeilla - tosin julkinen rahoitus on sinä aikana lähes kaksinkertaistunut, nyt talo saa valtion budjetista niin sanottuja veikkausvoittovaroja yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.