Mainos

Kauhea kalajuttu

Kaloilla on tärkeä rooli Marko Hautalan uutuusromaanissa.

Kalat saavat aikaan kummia syksyn kohutussa esikoiskirjassa Itsevalaisevat. Vaasalaisen Marko Hautalan kirjan kutkuttaviin piirteisiin lukeutuu myös kiista sen esikoisuudesta.

Marko Hautala (35) on kiertänyt Suomea viime viikkoina hurjaa vauhtia. Tammen kirjailijakiertue on vienyt esikoiskirjailijaa kaupungista toiseen, mutta väsymyksen merkit eivät vielä näy.

- Olen toiselta ammatiltani opettaja, joten puhun oikein mielelläni ja rakastan omaa ääntäni. Minulta sujuu siis tämä kirjailijaelämän toinenkin puoli eli markkinointi. Toki silloin kun kirjoitan, haluan vetäytyä yksinäisyyteen.

Uuden kirjan ja kirjailijan markkinointi on aiheuttanut päänvaivaa Hautalan kustantajalle Tammelle, joka on päätynyt tituleeraamaan miestä esikoiskirjailijaksi. Hautalaa tämä ei häiritse, vaikka pienkustantamo Porvoon Julmapaino julkaisikin kuusi vuotta sitten hänen kirjansa Kirottu maa. Toiseen kertaan esikoiskirjailijaksi luonnehdittu Hautala sanoo itse vähät välittävänsä titteleistä.

- Muut saavat päättää titteleistä, minä haluan vain kirjoittaa. Ei tällä esikoisuudella tai sen puutteella ole muuta merkitystä kuin ehkä se, etten voi osallistua Helsingin Sanomien esikoiskirjoille tarkoitettuun kilpailuun. Muutoin esikoiskirjailijuus ei näy eikä tunnu kirjassani. Vaikka olenhan minä vähän uhkaillut, että kirjoitan parhaillaan kolmatta esikoisteostani, Hautala nauraa.

Kultin jäljillä

Itsevalaisevat sekoittaa monia eri lajityyppejä ja yhdistää perustarinaan kauhun ja fantasian piirteitä. Hautala itse sanoo olevansa iloinen löydettyään oman maaperänsä realismin ja fantasian rajamailta.

- Tämä suunta tuntuu nyt hyvältä ja uskon, että pysyn tässä lajityypissä jatkossakin. Itsevalaisevat -kirjasta olen saanut rohkaisevaa ja monipuolista palautetta - sitä on luettu milloin kauhuromaanina, milloin psykologisena jännärinä. Kaikki eivät tietenkään pidä sen fantasiamaisista vaikutteista, mutta itse haluan kirjoittaa näin.

Itsevalaisevat nostaa esille paitsi aikuisten kaaottiset ihmissuhteet myös teini-ikäisten henkisen ahdistuksen. Joukko teinejä hurahtaa kirjassa salaperäiseen kulttiin, jossa palvotaan alkukalaa, joka ei koskaan poistunut merestä. Kalojen palvominen saa kirjassa niin rujoja piirteitä, ettei Hautala itse suosittele kirjaa kaikille nuorille.

- Tämä on nimenomaan aikuisten kirja, jos sellaisia rajoja voi ylipäätään vetää. Olen ammentanut kirjaan osittain omiakin kokemuksia kulteista, sillä olen nähnyt läheltä, mitä kultti voi nuorelle tehdä. Olen myös aiemmassa työssäni psykiatrisen sairaalan hoitajana huomannut, miten jotkut meistä voivat luoda itselleen aivan oman todellisuuden, joka muistuttaa ehdottomuudessaan jopa uskontoa, Hautala pohtii.

Pohjalainen vire

Itsevalaisevat -kirjan kulttitarinan taustalla elää ja hengittää merellinen miljöö, Vaasa. Kaupungissa jo pitkään asunut Hautala ei ensin halunnut antaa tapahtumapaikalle Vaasan kasvoja, mutta tuli pian toisiin aatoksiin.

- Minusta oli loppujen lopuksi ihanaa kävellä Vaasan kaduilla ja etsiä kirjaan sopivia paikkoja. Keskeiseksi tapahtumapaikaksi löysinkin Pohjanmaan Lihan entisen teurastamon, jota kävin tarkastelemassa paikan päällä. Harmi vain, että se purettiin kaksi päivää sen jälkeen, kun lähetin käsikirjoituksen viimeisen version kustantajalle!

Vaasasta ja pohjalaisuudesta on kirjaan livahtanut myös eräänlainen henkinen vire. Kauhavalla syntynyt ja Vaasassa kasvanut Hautala sanoo tunnistavansa taustassaan alttiuden henkiseen hurmaantumiseen.

- Suhtaudun yleensä aika vastahakoisesti kaikkiin pohjalaisia koskeviin stereotypioihin, mutta eräänlainen henkisyys on alueelle leimallista. Onhan täältä lähdetty Etelä-Amerikkaan asti perustamaan ihannevaltiota ja alueella on myös menneillä vuosisadoilla ollut mystisiä liikkeitä. Minullakin on pohjalaisena suvussa körttejä, totta kai. Saattaa olla, että tämä kaikki on jättänyt kirjaan jälkensä.

Historian havinaa

Syksyn markkinointikiertue on nyt Hautalan osalta ohi, mutta messuja ja haastatteluja vielä riittää. Sosiaalisen opettaja-kirjailijan puheripuli lienee jo laantumaan päin, sillä mies itse sanoo haluavansa jo kirjoittaa.

- Yritän pian päästä johonkin yksinäiseen mökkiin erakoitumaan ja kirjoittamaan. Tätä kirjaa työstin Hämeessä ystäväni perintötilalla, jossa Väinö Linna kirjoitti aikoinaan romaaninsa Musta rakkaus. Voisi kuvitella, että tällainen historia inspiroisi minuakin, mutta päinvastoin, olin kauhuissani. Miten minä voisin kirjoittaa talossa, jossa on tehty suomalaisen kirjallisuuden merkkiteos! No, ehkä minä osaltani onnistuin pitämään edes jatkumoa yllä.

Marko Hautalan haastattelu Radio Novan Helmi-hetkessä

Lue kirja-arvostelu Helmi-sivuilta

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.