Mainos

Kerää kosmetiikkaa kesäisestä luonnosta

Miltä maistuisivat hunajalla, kermalla ja kaurajauhoilla maustetut vadelmat? Historioitsija Mari Kiistala uskoo, että ainakin herkkä iho pitäisi seoksesta. Lisen Sundgrenin Ihana kotikylpylä -kirjan suomentajalle omatekoinen kosmetiikka on tuttua jo teinivuosilta.

Mari Kiistala, 34, tietää, että kauneuden hoidon ei tarvitse olla kallista, ikävystyttävää eikä eettisesti arveluttavaa: kasvit ja luonnon antimet tunteva ihminen löytää lisäaineettomat ja eläinkokein testaamattomat kosmetiikan ainekset kotipihalta ja ruokakaapista.

Kiistalan muutama vuosi sitten ilmestynyt Ruusuvettä ja koivunlehtiä ja keväällä ilmestynyt suomennos Lisen Sundgrenin Ihana kotikylpylä -kirjasta kertovat, miten yrteistä, marjoista ja hedelmistä voi valmistaa ylellisiä voiteita, vesiä ja naamioita.

Gradun aihe löytyi naistenlehdistä

Mari Kiistala on helsinkiläinen kulttuuri- ja naishistoriaan keskittynyt filosofian maisteri. Hän törmäsi kosmetiikkakirjansa aiheeseen tutkiessaan pro graduaan varten vanhoja naistenlehtiä, 30- ja 50-luvun Kotiliettä, Eevaa ja Hopeapeiliä. Historioitsijan huomio kiinnittyi vanhan ajan kauneudenhoitoresepteihin, joita hän oli keräillyt jo aiemmin.

Kotitekoisen kosmetiikan käyttäjäksi Kiistala ajautui alun perin ”olosuhteiden pakosta”.

– 15-kesäisenä mietiskelin, mistä saisin uusia ihonhoitotuotteita omalle herkälle iholleni. Isoäitini kertoi vanhoista konsteista, Kiistala muistelee.

Kiistala pyrkii käyttämään edelleen niin paljon omatekoista kosmetiikkaa kuin mahdollista. Kahden lapsen äidille se on joskus työlästä. Kaupan tuotteisiin turvautumisen vaikutukset hän huomaa kuitenkin iholla nopeasti. Kiistala vakuuttaa, että säilöntä- ja väriaineettomia luomutuotteita käyttämällä iho pysyy paremmassa kunnossa.

Parhaat reseptit myytiin hyvästä hinnasta

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten naiset osasivat tehdä perusvoiteensa ja muut kauneustuotteensa itse. Mari Kiistala kertoo, että 1800-luvulla se oli Suomessa lähes ainoa keino saada kosmetiikkaa. Vielä 1900-luvulle tultaessa kosmetiikka oli luksustavaraa. Vasta vähitellen sen käyttö levisi laajemmalle.

Vanhat kosmetiikantekoreseptit siirtyivät aikoinaan suusta suuhun. Parhaita ohjeita pidettiin salassa tietona ja myytiin hyvään hintaan kosmetiikkakauppiaille.

Hoitoa auringon polttamiin omalta pihalta

Mari Kiistala luettelee, että kasveista ja marjoista voi valmistaa niin puhdistus- ja hajuvesiä, kosteusvoiteita, kasvonaamioita, jalkakylpyjä kuin hiustenhoitoaineitakin. Hänen omasta kosmetiikkakaapistaan löytyy muun muassa persiljavettä. Persilja on herkän ja ärsyyntyneen ihon hoitoaine.

Antiseptinen ja kosteuttava hunaja on monipuolisuudessaan Kiistalan suosikkiraaka-aine luonnossa. Hän kehuu myös joka pihalta löytyvää piharatamoa. Lääkitsevän kasvin lehdellä voi hoitaa haavat ja siitä saa uutetuksi kylmässä vedessä nestettä, joka parantaa esimerkiksi aknen ja auringon polttamat.

Mansikoita suuhun ja kasvoille

Juuri nyt ovat ajankohtaisia mansikat ja vadelmat. Mari Kiistala neuvoo, että jos posket palavat marjapellolla, mansikoista voi tehdä hoitavan naamion. Mansikoiden lisäksi voiteeseen pannaan kirnupiimää tai maustamatonta jugurttia.

Vadelmainen kasvonaamio kosteuttaa ja kirkastaa ihoa.

– Vadelmien joukkoon lisätään hunajaa, kermaa ja kaurajauhoja, ja niin saadaan tiivis, kasvoilla pysyvä tahna. Sekoitus levitetään iholle ja sen annetaan vaikuttaa parikymmentä minuuttia. Heleyttävä hoito kannattaa tehdä vaikkapa ennen terassikierrosta, Kiistala vinkkaa.

Mansikkaa ja vadelmaakin enemmän c-vitamiinia on muun muassa lakassa ja tyrnissä. Kiistala kertoo, että kun marjoja rouhii, niistä saa sekä kosteuttavan hoidon ja kuorinnan. Lakan siemenistä saa lisäksi hoitavaa öljyä.

Kesän voi kerätä talteen talveksi

Kotikosmetiikkaan käytettäviä kasveja voi kerätä varastoon. Esimerkiksi kuivatut yrtit ja kasvit säilyvät vähintään vuoden. Kuivatus on Mari Kiistalan mukaan helppoa.

– Kasvit voi levitellä vaikka naruun roikkumaan ilmavaan paikkaan. Ne rouhitaan viikon kuluttua purkkiin. Sen jälkeen purkki säilytetään pimeässä.

Erilaiset valmiiksi sekoitetut rasvat voivat kestää käyttökelpoisina parikin vuotta. Ohuemmat, emulsiotyyppiset voiteet vanhenevat parissa kuukaudessa.

– Silloinkin pitää olla tarkka käytössä, että voide pysyy mahdollisimman puhtaana. Sitä ei esimerkiksi kannata ottaa sormella purkista vaan vaikkapa pikkuisella lastalla, Kiistala neuvoo.

Kosmetiikkaan käytettäviä kasveja ei pidä kerätä liian läheltä autotietä eikä myrkytetyiltä alueilta. Kerääjän pitää myös olla varma siitä, mitä noukkii talteen.

– Jos on allerginen, ei kannata käyttää mitään sellaista, mistä tulee reaktioita. Joillekuille yliherkkyyttä aiheuttavat esimerkiksi koivu, sitrukset ja kamomilla.

Kauneutta ruokakaapista

Jos luonnossa kyykkiminen ei kiinnosta ja kasvit ovat vieraita, lähin ensiapu pikaiseen kosmetiikkavajeeseen löytyy ruokakaapista, pakasteesta tai maustehyllystä. Mari Kiistala tietää, että esimerkiksi kahvia ja vihreää teetä käytetään jo ”kovemmassakin kosmetiikassa”.

Antiseptinen ja puhdistava tomaatti sopii rasvoittuvalle tai akneiholle. Siinä on lykopeenejä, jotka vaikuttavat ihon hyvinvointiin. Hapokkaana vihanneksena se antaa luonnonmukaisen kuorinnan kasvoille. Hiivasta ja maidosta saa virkistävän kasvonaamion, kasviöljystä ja sokerista kuorintavoiteen käsille ja hunajasta, manteliöljystä ja munankeltuaisesta hiusten hoitoaineen.

Jos haluaa kokeilla kananmunapohjaisia hiushoiteita, ne on muistettava huudella tarpeeksi viileällä vedellä.

– Ettei käy niin kuin minulle, että hiukset olivat ryynittyneessä kananmunassa, kun huuhtelin ne vähän liian lämpimällä vedellä, Kiistala nauraa.

Kuivat hiukset voi hoitaa kiiltäviksi ja kimmoisiksi myös hunajan ja oliivi- tai seesamöljyn seoksella. Naamioon sekoitetaan puolet hunajaa ja puolet öljyä. Seoksen annetaan olla hiuksissa puolisen tuntia. Sen jälkeen hiukset pestään tapaan kerran tai kaksi. Aluksi samppoon voi hieroa öljyisiin hiuksiin.

Tärkeintä on puhtaus

Mari Kiistalan ruotsalainen kollega, Ihana kotikylpylä -kirjan tekijä, Lisen Sundgren, opettaa yrttien käyttöä ja poimimista ja järjestää yrttiteemaisia kylpylähoitoja Rosendalin puutarhassa Tukholmassa. Hän on myös kehittänyt oman Lisens Organics -nimisen ekologisten ihonhoitotuotteiden sarjan.

Kiistala tyytyy ainakin toistaiseksi kehittelemään reseptejä omaksi ja ystäviensä iloksi. Hän kannustaa kaikenlaisia kaveri- tai polttariporukoita kokeilemaan kosmetiikan tekoa.

Voiteita ja naamioita voi tehdä vaikka mökillä.

– Ei siihen tarvita VTT:n testausympäristöä, ja peruskeittiövälineillä pärjätään. Tärkeintä on puhtaus, Kiistala muistuttaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.