Mainos

Kiasma-rakennus murheenkryyni alusta asti

Arkkitehtonisilla maamerkeillä on ollut perinteisesti vaikeaa Suomen ilmastossa. Niin myös Kiasmalla.

Vuonna 1998 käyttöön otettu Kiasman rakennus on ollut rahareikä alkutaipaleeltaan asti. Vain reilu vuosi avaamisensa jälkeen rakennuksen korjauksiin oli mennyt jo lähes kolme miljoonaa markkaa eli vajaat 500 000 euroa.

Ainutkertainen rakennus ja ainutkertaiset ongelmat, arvioitiin MTV3 Uutisten artikkelissa huhtikuussa 2000. Tuolloin oli pähkäilty lähes kaksi vuotta, miksi vesi valuu sateella Kiasman seinää pitkin ja sisälle toimistohuoneisiin sekä kirjastoon. Jutussa haastateltu opetusministeriön yliarkkitehti Tuulikki Terho arveli syyksi räystäiden puuttumista rakennuksesta.

Rakennuksen yhden vesivuodon syyksi paljastui sinkkikatteen sisään tehdyn piilovesikourun riittämättömyys, minkä vuoksi vesi pääsi räystäiden puuttuessa rakenteisiin. Toinen vuotokohta paljastui sisäänkäynnin katoksesta.

Kiasman suunnitellut amerikkalainen arkkitehti Steven Holl oli tavoitellut katokseen leijuvaa tunnelmaa, sillä seurauksella, ettei kosteuseristyksille jäänyt tilaa. Leijumisen sijaan saatiinkin vettyneitä vanerilevyjä.

Mikä toimii Kaliforniassa ei toimi välttämättä Suomessa, totesivat jälkiviisaat kriitikot kuin yhdestä suusta.

Vuonna 2001 MTV3 uutisoi Oopperatalon ja Kiasman vesivuodoista.

Tuolloin omistajan edustaja Valtion kiinteistölaitoksen aluejohtaja Olavi Räty totesi, ettei laatu olekaan näissä rakennuksissa pääasia.

– Jos rakennuksen päätehtäväksi asetetaan se, ettei ongelmia ole, olisi näissä varmasti päästy parempaan ratkaisuun. Mutta näissä kohteissa on muitakin arvoja kuin se, että vesi pysyy ulkopuolella, Räty arvioi tammikuussa.

(MTV3)

Aiheesta lisää muualla:

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.