Mainos

Kiasman ympärillä kuohuu - syyttely kovenee

Keskustelu nykytaiteen museon Kiasman ympärillä kuumenee. Ensimmäisenä kansainvälisesti menestyneenä kuvataitelijana Osmo Rauhala syyttää MTV:n uutisten haastattelussa Kiasman alkuaikojen johtajaa Tuula Arkiota faktojen vääristelystä.

Arkio sanoi viime sunnuntain Helsingin Sanomien artikkelissa Kiasman statuksen romahtaneen. Rauhala huomauttaa tähän, että Kiasmalla ei ole koskaan ollutkaan kansainvälisesti merkittävää statusta, koska sen taidepolitiikka on ollut umpimielistä ja sisäänlämpiävää. Pelisäännöt on laatinut nykytaidetta yli 20 vuotta johtanut Arkio itse, Rauhala toteaa.

Rauhalan mukaan 70-luvun henkisestä umpiosta syntyisin oleva yhden totuuden kuppikunta on johtanut suomalaista nykytaidetta. Pieni joukko samanmielisiä ihmisiä on hallinnut keskeisiä virkoja ja istunut myös kaikissa tärkeimmissä apurahoja jakavissa ja taidehankinnoista päättävissä elimissä. Vallan "oikeellisuuden" on taannut suurimman sanomalehden samanmielinen taidepolitiikka.

Neljän koplaan kuuluivat Rauhalan mukaan Kiasman ensimmäisen johtaja Tuula Arkio, entinen pääintendentti Maritta Jaukkuri, entinen johtaja Tuula Karjalainen ja Helsingin Sanomien toimittaja Marja-Terttu Kivirinta.

- Helsingin Sanomat ei ole 20 vuoden aikana julkaissut yhtään kriittistä artikkelia Kiasman toiminnasta. Päinvastoin, se on kiitellyt kaikkia Kiasman toimia. Vastaavasti,kun lehti on nostanut jonkun nykytaitelijan, Kiasma on nopeasti hankkinut hänen töitään kokoelmiinsa, Rauhala sanoo.

Rauhala sanoo taidemafian onneksi alkaneen rakoilla .

- Nyt Helsingin Sanomissa näkyy monipuolisempaa taidekritiikkia sen jälkeen kun Marja-Terttu Kivirinta jäi eläkkeelle.

Yhden totuuden kuppikunta oli niin vahva, ettei kukaan ministerikään pystynyt sitä murtamaan - jos edes yritti, kertoo Rauhala.

Keskustelu on kuumentunut nyt, koska Kiasman johtajan paikka tuli hakuun Berndt Arellin lopetettua oman viisivuotiskautensa kesken. Lähtöpäätöksen tehtyään Arell on julkisuudessa kertonut väsyneensä toimintavaltuuksiensa rajallisuuteen.

Kiasmaan on peräänkuulutettu kansainvälisempaa johtajaa avaamaan yhteistyötä maailmalle mutta valtion laitoksena Kiasman johtaja on virkamies ja häntä koskevat vaatimukset suomen kielen täydellisestä hallinnasta sekä ruotsin kohtuullisesta osaamisesta. Vaatimus sulkee käytännössä pois kaikki ulkomaalaiset.

Kiasma ei ole sisäsiittoisuudessaan yksin: Helsingin Juhlaviikkojen eronnut johtaja Risto Nieminen arvosteli viime kesänä yleisemmin Suomen taidemaailman umpimielisyyttä.

Myös Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén peräänkuuluttaa kultturipiireihin avointa keskustelua, joka estäisi omahyväisten, yhden totuuden kuppikuntien syntymistä ja kritiikittomän taiteen ja median välistä suhdetta.

- Median tehtävänä ei ole tehdä kultturipolitiikkaa, sanoo Gallen-Kallela-Sirén.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.