Mainos

Kirjailija ansaitsee keskimäärin 2000 euroa vuodessa

Suomen Kirjailijaliiton teettämä tutkimus osoittaa, että kirjailijoiden taloudellinen asema on entisestään heikentynyt. Turun Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta selviää, että kirjailijan mediaanitulo kaunokirjallisesta työstä on 2 000 euroa vuodessa eli täsmälleen sama kuin Kirjailijaliiton viisi vuotta sitten teettämässä tutkimuksessa vuoden 2005 tuloista.

Kirjailijaliitto on huolestunut siitä, että kirjailijan varsinaisesta kirjailijantyöstään saamat tulot ovat pysyneet samana kymmenen vuotta. Tämä merkitsee sitä, että kirjailijan reaalinen tulotaso on laskenut. Kirjojen myynti ei lisäänny, mutta kirjanimikkeitä ilmestyy enemmän kuin koskaan. Tutkimus osoittaa myös suomalaisen apurahoituksen jälkeenjääneisyyden.

Kaunokirjallisesta työstä saatu tulo on tekijänoikeustuloa. Vaatimukset yhä laajemmista tekijänoikeuksien luovutuksista ilman kohtuullisia korvauksia heikentäisivät toteutuessaan kirjailijan taloudellista asemaa entisestään. Uudistuvan lukemiskulttuurin ja vauhdilla kehittyvän teknologian maailmassa on erityisen tärkeää, että alkutuottajan, kirjailijan, asemaa sopimusosapuolena vahvistetaan ja tekijänoikeuksia yleensäkin parannetaan, arvioi Kirjailijaliitto.

Suomalainen taiteilijatuki on vuosikymmenten mittaan jäänyt pahasti jälkeen pohjoismaisesta tasosta. Suomalaisen kaunokirjallisen kulttuurin säilymiselle ja kehittymiselle ajan tasalla oleva apurahoitus on elintärkeää. Kirjailijoiden kannalta keskeisiä ovat valtion taiteilija- ja kohdeapurahat sekä kirjastoapuraha. Alueellisten taidetoimikuntien apurahoituksessa kirjallisuuden osuus on hyvin vähäinen, muutaman prosentin luokkaa.

Kirjailijaliitto vaatii, että hallituksen tulisi mitä pikimmin lunastaa hallitusohjelmaankin kirjattu lupaus taiteilijoiden aseman parantamisesta. Apurahoituksen taso tulisi nostaa muiden Pohjoismaiden tasolle. Samoin tulisi korottaa kirjastolainoista maksettavaa tekijänoikeuskorvausta, lainauskorvausta, jonka vuosittainen määräraha on huomattavasti alle muiden Pohjoismaiden tason, vaikka lainausmäärä on Suomessa Pohjoismaiden suurin.

Nyt valmistunut tutkimus on neljäs Kirjailijaliiton teettämä tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta Suomessa. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin vuosien 2005, 2001 ja 1999 tuloista. Tutkimuksista vastaa Turun Yliopiston tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa kirjailijoiden tulojen suuruudesta ja tulonlähteistä yleensä. Kysymyslomake lähetettiin Kirjailijaliiton kaikille jäsenille. Tutkimuksen vastausprosentti oli 45 %, mitä voidaan pitää hyvänä. Tutkimukseen vastanneiden kirjailijoiden mediaani-ikä oli 60 vuotta.

Kirjailijan tulonlähteinä tarkasteltiin ensisijaisesti kaunokirjalliseen työhön perustuvia tuloja: kirjan myynnistä saatuja tekijänpalkkioita, tuloja ulkomailta, tuloja kirjoista tehdyistä näytelmistä, elokuvista ja kuunnelmista, sekä muita tekijänoikeustuloja mukaan lukien käsikirjoitustyöt. Kaunokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani oli 2 000 euroa vuodessa.

Huonoiten ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli 500 euroa ja eniten ansaitsevan neljänneksen tulo (yläkvartiili) 4 800 euroa. Mediaani on täsmälleen sama kuin viisi vuotta aiemmin, yläkvartiili on puolestaan pudonnut 6 500 eurosta lähes 2 000 euroa.

Kaunokirjallisesta työstä kertyneestä tulosta 60 % oli kirjasta kustantajalta saatuja tekijänpalkkioita ja 40 % kertyi muista tekijänoikeustuloista. Merkillepantavaa on, että vaikka suomalaisten kirjojen oikeuksien myynnistä ulkomaille puhutaan paljon, on ulkomailta saatujen tulojen osuus vain 5 % kirjailijan tuloista.

Eri kirjallisuuden lajit kerryttävät kirjailijoille hieman eri tavalla tuloja. Enimmäkseen lasten- ja nuortenkirjoja kirjoittavien tulot kaunokirjallisesta työstä ovat 3 443 euroa vuodessa, runoja kirjoittavien vain 1 151 euroa vuodessa. Enimmäkseen proosaa kirjoittavilla mediaanitulo on sama kuin koko joukon mediaani, eli 2 000 euroa vuodessa.

Lisäksi tutkimuksella selvitettiin muita kirjailijan työhön liittyviä tuloja, kuten esiintymispalkkioita ja lehtikirjoituksia. Kun nämä tulot laskettiin mukaan, on vuositulojen mediaani 3 041 euroa.

Puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä muuta työtä voidakseen tehdä kirjailijantyötä. Nämä muut työt olivat tyypillisesti kirjailijantyöhön liittyviä tilapäistöitä. Vain 18 prosenttia ilmoitti tekevänsä kirjailijantyöhön liittymättömiä tilapäistöitä. Vakituinen työ- tai virkasuhde oli vain 16 prosentilla vastaajista.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista on jatkuvasti tuottavia kirjailijoita, jotka julkaisevat kirjan keskimäärin 1,5 vuoden välein. Huomioitavaa on, että kirjailijat säilyttävät työvireensä ja yli 65-vuotiaista kolme neljästä on julkaissut kirjan vuonna 2007 tai sen jälkeen.

Erilaiset apurahat muodostavat merkittävän osan kirjailijakunnan toimeentulosta. Hieman yli kaksikolmasosaa vastaajista sai apurahaa vuonna 2010. Apurahojen mediaani oli 8 500 euroa vuodessa.

Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia sai valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Eläkeasioissa kirjailija on yrittäjä, joka kustantaa itse itselleen eläkkeen. Yrittäjäeläkevakuutus on lain mukaan pakollinen kirjailijalla, jonka kirjailijantyöstä saatu vuosiansio ylittää 6 775 euroa vuodessa. Vastanneista 21 prosenttia täytti nämä kriteerit.

Katso Terhi Hyvärisen juttu (Kymmenen uutiset 22.9.2011)

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.