Mainos

Kriitikko Bob Dylanista: Sammaloituuko vierivä kivi sittenkin

  • MTV3:n 45 minuuttia ruotii viikoittain kulttuuria kritiikkisarja Särmässä. Sarjassa korkean profiilin asiantuntijat syventyvät arvioimaan eri alojen uutuuksia.

Ryhmäteatteri: Eduskunta II

Eduskunta II:n ensi-iltapäivänä kuultiin radiosta sosiologi Zygmunt Baumanin analyysi. Sen mukaan poliittinen päätöksenteko ja varsinainen vallankäyttö ovat erkaantuneet toisistaan. Susanna Kuparisen Ryhmäteatteriin ohjaama esitys antaa asiasta valaisevan esimerkin.

Aiheena on rahan ja vallan piiloleikki Suomen työeläkejärjestelmässä.

Dokumenttiteatterissa aineisto tulee tosielämästä ja henkilöillä on oikeiden ihmisten nimet, mutta näyttämöhahmot ovat silkkaa karnevalistista karikatyyria. Ryhmäteatterin hienosti tasapainotettu näyttelijäpoppoo revittelee makoisasti, rytmi ja rytmin vaihdokset pelaavat.

Eduskunta II - satiiri veljeskuntien Suomesta toteuttaa tutkivan journalismin periaatteita esittäen kiperiä kysymyksiä ja penkoen vaikeaselkoisia vyyhtejä. Poliittisen teatterin perinteiden mukaisesti se tähtää katsojan aktivointiin. Toisaalta: miten voi olla poliittinen, jos usko politiikan mahdollisuuksiin on mennyt?

Outi Lahtinen

Maija Karhinen-Ilo: Pramia piika - traagisia balladeja

Vanhojen balladien laulaminen on hidasta kerrontaa, jossa loppu ei paljastu klikkaamalla linkkiä. Siksi balladien nykypäiväistäminen on haaste, joka sopii taiteellisen tohtoritutkinnon aiheeksi kansanlaulaja Maija Karhiselle.

Pramia piika -konsertissa Karhinen vietteli kuulijat muinaiseen aikakäsitykseen pelkistetyn tehokkaasti: yksi lavaste, pari tanssiaskelta, muutama soitin Suomen kauneimman kansanlauluäänen höysteenä. Tyylilaji vaihteli standupista kalevalamittaan. Teatteria oli sen verran, että konsertti tiivistyi esitykseksi. Kokonaisuutta kannatteli vahvan naisen karisma, joka pakotti kuuntelemaan viisaita, surullisia, ilkikurisia ja vahvoja sanoja.

Musiikkitalolla kuultiin vasta toinen Karhisen viidestä tohtorikonsertista. Joskus taidekorkeakoulujen tohtoritehtailu tuottaa keskinkertaista taidetiedettä, mutta tällä kertaa vanhalle rakentui oikeasti uutta: balladit uudelleensyntyivät konserttilavalle.

Kare Eskola

Bob Dylan: Tempest

Bob Dylan on kiistatta yksi rockmusiikin suurimpia eläviä ikoneita. 71-vuotias Herra Dylan on edelleen "Like a rolling stone" ja julkaisee uutta musiikkia säännöllisin väliajoin.

Uusimmalla Tempest -albumilla rockmusiikin radikaali uudistaja nojaa silti tiukasti musiikin menneisiin vuosikymmeniin. Albumin ylipitkät kappaleet ovat lähes poikkeuksetta sutikompilla soitettua, keskitempoista amerikkalaista perinnemusiikkia, joka ammentaa vaikutteensa vanhan bluesin, folkin ja jazzin traditiosta.

Dylan tulkitsee tummasävyiset ja traagiset tarinat rahisten kuin vanhan vinyylisoittimen kulunut neula.

Tempest-albumin jokainen laulu kuulostaa jotenkin tutulta. Jälkimaku albumista on nostalgiaa, mutta ilman mitään muistoja.

Olisiko niin, että vierivä kivi on sittenkin sammaloitunut?

Mikko Harjunpää

(MTV3)

Katsomo-video ei ole saatavilla

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.