Mainos

Kuka nousee Finlandia-voittajaksi?

Kjell Westö, Pirkko Saisio ja Kari Hotakainen - siinä muutamia tämän vuosituhannen Finlandia-voittajia. Huomenna ratkeaa, ketkä tänä vuonna kilpailevat pääsystä tähän joukkoon.

Suomen näkyvimmäksi kirjallisuuspalkinnoksi kohonnut Finlandia-palkinto jaetaan tuttuun tapaan joulukuun alussa. Huomenna torstaina kolmen hengen valintalautakunta (kirjailija Satu Koskimies, tuottaja Keijo Koivula ja muusikko Maija Vilkkumaa) julkaisee palkintoa tavoittelevat ehdokkaat. Lukeva yleisö ja alan asiantuntijat ovat tuoneet julki arvailujaan ja mielipiteitään ehdokkuuden arvoisista kirjoista jo jonkin aikaa.

- No, aloitetaan ainakin sillä, että uskon vakaasti ehdokkaita olevan maksimimäärä eli kuusi. Ehdokkaitahan voi nimetä kolmesta kuuteen, mutta koska se on kustantajien jakama palkinto, he haluavat antaa näkyvyyttä ja ilmaista mainosta mahdollisimman monelle kirjalle, Karo Hämäläinen pohtii. Hämäläinen on kirjailija ja kirjallisuuskriitikko, joka on ollut mukana valitsemassa Finlandia Juniorin voittajaa vuonna 1999.

Hämäläinen laati MTV3:n pyynnöstä oman ehdokaslistansa. Listan ensimmäinen kirja lienee Hämäläisen oma voittajasuosikki - niin itsestään selvästi hän nostaa kirjan listalle.

Juhani Känkänen (Teos/Heini Lehväslaiho)

- Ihan ensimmäinen valintani on Juhani Känkäsen kirja Kilttipakko. Känkänenhän sai esikoiskirjallaan Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, ja tämäkin kirja on mielestäni palkinnon arvoinen.

Listan muut sijat täyttyvät Hannu Väisäsen kirjalla Toiset kengät ja Tuomas Kyrön teoksella Benjamin Kivi. Myös monta kertaa ehdokkaaksi nostettu kirjailija Pirjo Hassinen kiinnostaa.

- Uskoisin, että Pirjo Hassisella on tänä vuonna hyvät mahdollisuudet. Hänen Suistola -kirjassaan on tällä kertaa vähemmän outouksia kuin aiempien vuosien ehdokkaissa, Hämäläinen naurahtaa.

Kiintiöehdokkaat

Finlandia-palkinnon ehdokaslistalle nousee usein myös yksi esikoisteos ja yksi ruotsinkielinen kirja. Näille kiintiöpaikoille Hämäläisellä on omat ehdokkaansa.

Miina Supinen / Liha tottelee kuria

- Esikoisista nostaisin kaksi ylitse muiden. Toinen on Miina SupisenLiha tottelee kuria, sitä kirjaa monet ovat kiitelleet erittäin hyväksi. Ehdokkuuteen saattaa yltää myös Essi Henrikssonin esikoisromaani Ilmestys. Mitä taas ruotsinkieliseen ehdokkaaseen tulee, veikkaisin Emma Juslinin kirjaa Frida och Frida.

Karo Hämäläinen ennustaa myös, että muutamat kirjavuoden suuret nimet jäävät ilman ehdokkuutta.

- En jaksa uskoa, että Anja SnellmaninLemmikkikaupan tytöt tai Juha Itkosen Kohti yltävät loppukahinoihin, vaikka ne ovatkin saaneet paljon mediahuomiota.

Kollegat ennakoivat

Kirjailijapiireissä ehdokkaiden ja palkinnonsaajan nimeämistä odotetaan ymmärrettävän innokkaasti. Nuoren polven kirjailija Riikka Pulkkinen seuraa pyöritystä uteliaana, mutta omia suosikkejaan kannustaen.

- Suhtaudun tähän asiaan avoimen puolueellisesti ja fanitan palkinnonsaajaksi Juha Itkosen Kohti -romaania. Mielestäni oli huutava vääryys, ettei hän päässyt ehdolle kirjallaan Anna minun rakastaa enemmän, vaikka se oli ilmestymisvuotensa paras kirja. Toisaalta toivon hyvää menestystä myös Mikko RimmisenPölkky-romaanille, siitä löytyy kunnioitettavaa kielellistä kokeilunhalua. Ja jos Pirjo Hassinen pääsee tänä vuonna ehdokkaaksi, toivoisin hänen kerrankin voittavan, Pulkkinen pohtii.

Hannu Väisänen (Otava/Paula Kukkonen)

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila uskoo ehdokkaiden ja voittajan löytyvän sopivan arvokkaista kirjoista.

- Finlandia-palkinto on ollut tapana myöntää tietyt raamit täyttävälle kirjalle. Kirjan pitää edustaa tiettyä lajityyppiä - esimerkiksi ihmissuhderomaanien ja dekkareiden on turha edes haaveilla palkinnosta. Nostaisin tämän vuoden kirjoista esille Anja Snellmanin, Antti Tuurin, Reidar Palmgrenin ja Pirjo Hassisen uusimmat.

Ehdokkuus palkitsee

Kirjailijalle Finlandia-ehdokkuus tai jopa itse palkinto merkitsee paljon.

- Jo pelkkä ehdokkuus tuo sekä kirjalle että kirjailijalle uudenlaista näkyvyyttä, nostaa kirjan suuren yleisön tietoisuuteen. Kirjamyyntiin sen sijaan ei ehdokkuus vielä vaikuta ratkaisevasti, siihen vaaditaan voittoa, kriitikko Karo Hämäläinen linjaa.

Finlandia-palkinnon voittaja kuittaa itselleen verovapaan 26 000 euron palkinnon ja roppakaupalla mainetta ja kunniaa.

Emma Juslin (Söderströms/Cata Portin)

- Palkituksi tuleminen on lottovoitto kirjailijalle. Se lisää myyntiä, vakiinnuttaa kirjailijan nimeä ja lisää kiinnostusta tulevia kirjoja kohtaan. Se voi myös merkitä kansainvälistä läpimurtoa, sillä palkintokirjaa on aina helpompi myydä ulkomaille kuin tusinakirjaa, Hämäläinen selittää.

Diktaattorin ratkaisu

Finlandia-palkinto jaetaan tänä vuonna joulukuun 4. päivänä. Lopullisen ratkaisun tekee perinteisesti yksi valitsija, diktaattoriksikin kutsuttu. Tänä vuonna yksinvaltiaan oikeutta käyttää kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola.

- Uskoisin, ettei kenenkään tarvitse pelätä aivan outoa ratkaisua, sillä valitsija on pitkän linjan kulttuuri-ihminen. Sen sijaan on mielenkiintoista seurata, vaikuttaako ehdokasasetteluun mitenkään se tosiseikka, että esiraadin kolmesta jäsenestä kaksi on naisia ja lopullisen valinnankin tekee nainen, Karo Hämäläinen pohtii.

Se on kuitenkin jo nyt varmaa, että kaikki kirjailijat eivät tyydy raadin ratkaisuihin. Rannalle jääneitä ei lohduta ajatus uudesta mahdollisuudesta taas ensi vuonna.

Pirjo Hassinen / Suistola

- Moni kirjailija tavoittelee tätä palkintoa jo ihan rahankin vuoksi. Vajaa 30 000 euroa verottomana on iso summa kenelle tahansa, saati sitten kirjailijoille, jotka eivät Suomessa juuri pääse työllään rikastumaan, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Aiempina vuosina joku on päästellyt ärräpäitä, kun palkinto on mennyt sivu suun. Pientä se on kuitenkin siihen verrattuna, millaisia intohimoja apurahojen jakaminen kirjailijoissa nostattaa!

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.