Mainos

Kulttuurikaupunkivuodesta voittoa?

Helsingin Kulttuurikaupunkisäätiön lopullinen tilinpäätös vahvistetaan helmikuussa, mutta näillä näkymin tulos tulee olemaan budjetoitu tai jonkin verran budjetoitua parempi. Kulttuurikaupunkivuoden taloutta esitteli kulttuurikaupunkisäätiön johtaja Georg Dolivo.

Dolivo muistutti siitä, että monien hankkeitten raportit eivät ole vielä valmistuneet. Satakunta projektia jatkuu edelleen tai on juuri päättynyt, joten aivan lopullisia tuloksia ei vielä ole saatavilla. Kulttuurivuoden projektien kokonaisrahoitussumma on vuoden varrella kasvanut 300 miljoonasta markasta 350 miljoonaan markkaan. Ennakkoarvion ovat ylittäneet reilusti hankkeiden pääsylipputulot ja muut myyntituotot. Tavoitebudjetissa niiden osuudeksi rahoituksesta oli laskettu 30 miljoonaa markkaa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan myyntituotot ovat noin 50 miljoonaa markkaa.

Lisäksi Helsingin kaupungin osuus rahoituksesta kasvoi suunnitellusta 95 miljoonasta 110 miljoonaan markkaan. Espoo ja Vantaa kaksinkertaistivat osuutensa rahoitukseen alun perin suunnitellusta yhteensä viidestä miljoonasta kymmeneen miljoonaan. Erilaisilta säätiöiltä, rahastoilta ja EU:sta saatiin 10 miljoonaa markkaa ennakoitua enemmän. 350 miljoonasta markasta 190 miljoonaa kulki projekteille säätiön tilien kautta, 160 miljoonaa muuta kautta.

Tuottajavastuu toimi hyvin

Yksittäisten projektien budjetit ovat eläneet tilanteen mukaan. Budjetteja seurasivat säätiön ihmiset ja tapahtumien vastuulliset tuottajat yhdessä.
-Hankkeet joko muuttuivat matkan varrella tai niitä oli muutettava resurssien mukaan, Dolivo kertoi. Järjestelmä, jossa jokaisella hankkeella oli taloudellisen vastuun ja riskin kantava tuottaja, osoittautui sangen toimivaksi.
-Keskimäärin hankkeet toteutuivat täysin suunnitelmien mukaisesti, mutta viiteen sataan projektiin mahtuu esimerkkejä ääripäistäkin, säätiön talous- ja viestintäjohtaja Jorma Bergholm sanoi.

Täydellisiä epäonnistumisia ei joukkoon kuitenkaan sattunut. Vain yhdeksän mukaan hyväksyttyä projektia jäi syystä tai toisesta toteuttamatta. Pari niistä siirtyi myöhempään ajankohtaan ja viisi projektia ei koskaan edennyt suunnitelmaa pitemmälle. Kun yksittäisten projektien tulokset valmistuvat, saattaa kulttuurivuosi tuottaa säätiölle jonkin verran voittoa.
-Säätiö ei tavoitellut voittoja, mutta jos niitä tulee, päätämme huhti-toukokuussa, kuinka niiden suhteen toimitaan, Bergholm sanoi.

Johtajat muualla vaihtuneet

Muiden kahdeksan Euroopan kulttuurikaupungin rahoitus- ja toimintamallit sekä lähtökohdat ja tavoitteet ovat olleet toisistaan hyvinkin suuresti poikkeavat. Vuoden aikana tiiviissä yhteydessä toisiin kulttuurikaupunkeihin ollut Dolivo arvelee, että yleisesti ottaen muuallakin ollaan tyytyväisiä.

-Suuria katastrofeja ei tietääkseni ole ollut missään, mutta joissakin kaupungeissa on jossain vaiheessa oltu aika tiukoilla. Dolivo itse on selvinnyt suururakasta paremmin kuin kollegansa. Kaikki muut vuonna 1996 valituista johtajista ovat jossain matkan varrella vaihtuneet.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.