Mainos

Kulttuurin julkiseen tukeen kaavaillaan täysremonttia – valtion museoita myynnissä

Kulttuuriin julkiseen rahoitukseen on suunnitteilla täysremontti. Julkisen tuen piiriin halutaan uusia taiteen tekijöitä. Mistä rahat, kun nykyisetkään eivät riitä? Valtio myy jo nyt museoitaan viime vuosien säästökuurin takia.

Anjalan silminnähden ränsistynyt kartanonmuseo seisoo kauniissa syksyn ruskassa Kymijoen rannalla Kouvolassa. Kansallismuseo on lopettanut sen toiminnan ja valtio on laittanut ison talon myyntiin. Tarjousten perusteella, mutta tuskin juuri alle 400 000 euron. Remonttitaitoisen unelma Ruotsin vallan ajalta.

Säätiöt ja yhdistykset pelastajiksi

– Viimeisen 10 vuoden ajan 48 prosenttia resursseistamme on leikattu. Se vaikuttaa dramaattisesti mahdollisuuksiimme toimia, huokaisee Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Vielä 2010 Kansallismuseo vastasi 16:sta valtion museosta, jotta ne pysyivät auki kansalle ja kokoelmat kuosissa. Nyt museoita on enää kahdeksan. On luovuttu muun muassa Elias Lönnrotin Paikkarin torpasta Sammatissa sekä presidentti Svinhufhuvin museosta Luumäellä. Nämä pelastuivat paikallisen yhdistyksen sekä säätiön ansiosta. Jotain samaa on löydyttävä Anjalaankin, jottei kartano jäisi kylmäksi.

Jopa UKK:n museo Tamminiemi on tiukilla. Kansallismuseo on kutistanut sen aukioloaikoja.

– Mieluummin supistetaan aukioloa, jotta jää vielä  mahdollisuus kehittää museotoimintaa. Meidän tehtävä on säilyttää kokoelmia yhteiskuntaa varten ja tuoda niitä näkyviksi ihmisille.

– Kiinnostavuus ei synny seinistä, vaan elävästä museosta. Siksi ei ole mielekästä pitää useita museoita auki vain lipunmyynnin takia, kun on tunnustettava, että resurssit eivät riitä, pohtii Elina Anttila.

Sinfoniaa päiväkoteihin ja vanhainkoteihin

Kotkassa Kymi Sinfonietta valmistautuu konserttiin. Sali on täysi kiinnostavien ulkomaisten muusikoiden ansiosta. Orkesteri on Suomessa ainutlaatuinen, Kotkan ja Kouvolan yhteinen. Joka viikko konsertit molemmissa kaupungeissa.

Orkesterilta on viime vuosina leikattu valtionosuuksia ja kaupunkien tukikin on supistunut. Budjetti on 2,5, miljoonaa euroa, josta kuntien osuus kaksi kolmasosaa. Soittajia on 32.

– Se on aivan minimimäärä, jotta tätä musiikkia voisi soittaa korkeatasoisesti, kuvaa orkesterin toimitusjohtaja Riikka Luostarinen.

Luostarinen kuvaa julkisen tuen varassa toimivan orkesterin ideaa tavalla, joka koskee monia muitakin taiteen ryhmiä:

– Meidän on perusteltava olemassaolomme. Me esiinnymme myös kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa. Ei vain konserttisaleissa. Tiedämme, että olemme tärkeitä. Tunnen yleisöämme hyvin, heitä tulee erilaisista sosiaaliryhmistä. Kymenlaakso on työläisten ja tehdaiden maakunta.

Miten mitataan kulttuurin arvo?

Niin Anttila kuin Luostarinen pohtivat tulevaa - ei pelolla, mutta hiukan epävarmoina. Jos valtion leikkauslinja jatkuu, yhä enemmän joudutaan miettimään oman kulttuurityön arvoa ja merkitystä. 

– Taiteen tasosta ei voi tinkiä. Meillä täytyy olla varaa hyviin soittajiin ja tasokkaisiin vierailijoihin. Onneksi kaupungit ovat luvanneet, että ainakaan ensi vuonna tukea ei leikata.

Mutta mitä tekee valtio? Viulisti Pekka Kuusiston vetämällä työryhmällä ensi syksyyn 2017 aikaa miettiä kulttuurin julkisen rahoituksen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja ei suostu vielä lainkaan  arvioimaan, mihin ollaan matkalla.

Niukkuutta uusiksi – ei riitä kenellekään?

– Vapaan kentän asema rahanjaossa on nyt uuden tarkastelun alla, raottaa Kaivosoja.

Nykyisin tuki jaetaan pääosin valtionosuuksina henkilötyövuosien mukaan. Tuen piirissä on 151 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria. Nämä saavat pysyvää tukea joka vuosi yhteensä liki 60 miljoonaa euroa (2016). Nyt tähän joukkoon haluttaisiin lisää "vapaan kentän" ammattiryhmiä, teattereita ja orkestereita Suomessa riittää kevyestä vakavampaan.

Lausuntoja on pyydetty mm. nykyisiltä tuen saajilta ja kommentit ovat arvattavia. Uudistus johtaisi niukkuuden uusjakoon ja yt-neuvotteluihin kaupunginorkestereissa ja -teattereissa, koska julkista rahaa ei nykytaloudessa siunaannu mistään lisää.

Kuusiston komitea on luvannut julkista linjaa ja julkista keskustelua mahdollisesti todella isosta uudistuksesta, kunhan jotain alkaisi konkretisoitua.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.