Mainos

Kustantajat etsivät aktiivisesti muistelmia

- Lähtökohta on useimmiten se, että kustantaja lähestyy mielenkiintoisina pitämiään henkilöitä, kertoo Otavan toimituspäällikkö Markku Aalto.

Samaa sanoo Tammen pitkäaikainen toimituspäällikkö Anna-Kristiina Kervinen. Molemmat korostavat, että kustantamot ottavat myös mielellään vastaan käsikirjoituksia, jotka ovat syntyneet muistelijan aloitteesta.

- Jokainen muistelmateos syntyy omalla tavallaan, kuvailee Kervinen. Muistelija saattaa kirjoittaa itse, mutta toinen taas voi tarvita avuksi "haamukirjoittajaa". Hän purkaa haastattelunauhat ja luo käsikirjoituksen, ja sitten muistelija muokkaa tekstiä omaan ilmaisuunsa sopivaksi.

Vaikka muistelijat ovat nuorentuneet ja osa kirjallisuudenalasta viihteellistynyt, kustannustoimittajat muistuttavat, ettei raha ratkaise kaikkea. Otavan Aalto myöntää, että usein kiinnostavuus liittyy henkilön tunnettuuteen, mutta korostaa, että kiinnostava tarina on arvo sinänsä.

Tammen Kervinen on samoilla linjoilla ja sanoo, että kustantajat ovat ennen muuta kulttuuri- ja historiatietoisia. Katsotaan, keneltä muistelmia pyydetään eikä vain metsästetä pikavoittoja.

Muistelma voi poikia toisen

Kirjaprojekti voi kutsua esiin jatkoa. Opetusneuvos Marja Linnankivi kirjoitti muistelmansa, ja kun Töölön tyttöä vuonna 2003 viimeisteltiin, kävi ilmi, että Linnankivi oli ollut nuorempana naimisissa Matti Kekkosen, presidentin pojan kanssa. Vähin erin hän ryhtyi sitten jatkamaan, vaikka ei ollut aluksi aikonut, ja tänä keväänä ilmestyi Tammen kustantamana Kekkosten miniänä -teos .

Maallikko voisi kuvitella, että suurten ikäluokkien tulo muistelmienkirjoitusikään kasvattaisi käsikirjoitusten tarjontaa. Kustannustoimittajien mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

- Toistaiseksi ei ole näkynyt tarjonnan lisääntymistä. Mutta ihmiset ovat aina palanneet menneeseen tiettyyn ikään tultuaan: muistellaan omaa elämää tai ryhdytään tutkimaan sukua, ja niin tulee käymään myös suurten ikäluokkien kohdalla, sanoo Kervinen. Mutta seuraako babyboomista poikkeuksellista muistelmaboomia, jää nähtäväksi.

- Ihmisillä on yhä vähemmän aikaa. Oma minuus saattaa olla hukassa. Toisen ihmisen elämästä ja hänen tekemistään valinnoista lukeminen voi olla terapeuttista, Kervinen pohtii muistelmakirjallisuuden suosion syitä.

Rivimiesten tarinat kiinnostavat

Sotahistoria kuluu Markku Aallon toimialaan. Hän kertoo, että kenraalimuistelmien ja -elämäkertojen rinnalle on noussut kiinnostusta rivimiesten kokemuksiin. Aalto näkee, että tälle kirjallisuudenalalle on selvä tarve.

- Tavallisten ihmisten selvitymistarinat voivat olla hyvin mielenkiintoisia. Mitä se sota oli, millaista siellä jossakin oli. Asiat kiinnostavat myös nuoria, koska alkaa olla ihmisiä, joiden isovanhemmatkaan eivät ole kokeneet sotaa, Aalto pohtii.

Muistelmien suosiota selittää Aallon mukaan se, että ihmisillä on perustarve tuntea omaa historiaansa ja elämyksellisyyttä arvostetaan. Ei haluta tietää vain sitä, mitä on tapahtunut, vaan myös se, miten se on koettu. Se lisää itseymmärrystä.

Otavalla jatkoa saavat entisen puolustusvoimain komentajan, kenraali Gustav Hägglundin muistelmat. Teos Leijona ja kyyhky ilmestyi vuonna 2006. Heinäkuussa julkaistaan kirja nimeltä Onnenpekka metsällä, jossa Hägglund kertoo metsästysmuistojaan.

Kirjakaupan kivijalka

- Kirjakaupalle muistelmat ovat tärkeä tuote, sanoo Suomalaisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju.

- Kaikki kunnia kaunokirjallisuudelle, mutta tietokirjat ovat kirjakaupan kivijalka ja siitä osa-alue historia ja muistelmat kaikkein suurin, Oksaharju jatkaa.

Tänä keväänä esimerkiksi Risto Uimosen Iiro Viinasesta kirjoittama henkilökuva (Minerva Kustannus) on mennyt hyvin. Toimitusjohtaja Oksaharju arvioi, että kirja sai työntövoimaa siitä, että Viinanen nähtiin televisiossa kommentoimassa 90-luvun lamaa.

Maailmalla laajempi repertuaari

Oksaharjun havaintojen mukaan maailmalla julkaistaan muistelmia ja elämäkertoja laajemmasta henkilögalleriasta kuin meillä. Suomessa iso osa muistelmista kertoo poliitikoista, liike-elämän edustajista ja sotilaista.

Ainakin anglo-amerikkalaisessa maailmassa populaarikulttuurin edustajien kirjo on laajempi ja määrä suurempi. Kirjoja tehdään elokuvatähdistä, rockmuusikoista, bändeistä ja jalkapalloilijoista.

Suomalainen suosii kotimaista

Myös Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt korostaa muistelmien merkittävyyttä myynnissä.

Menekki voi olla arvaamaton. Toimitusjohtajan mukaan myynti riippuu täysin siitä, kenestä kirjoitetaan tai kuka kirjoittaa.

Pitkään Saksassa työskennellyt toimitusjohtaja kertoo, että suomalaiset suosivat suomalaisia muistelijoita. Meillä luetaan yhtä paljon muistelmia kuin muuallakin, mutta käännösten osuus on pienempi.

Nuoret muistelijat

Arrakoski-Engardt kertoo mielenkiintoisesta ilmiöstä: Saksassa ja Hollannissa jopa kaksikymppiset kirjoittavat muistelmia. Siitä nousee mielenkiintoinen kysymys: Mistä lähtien saa alkaa muistella?

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.